Vuonon kimallus

Vuonon kimallus

torstai 13. joulukuuta 2018

Valoa ja iloa Lucian päivänä


Käyköhän täällä vielä joku? 
No, mikäli tänne eksyit, niin oikein valoisaa Lucian päivän iltaa sinulle! 

Täällä vuonossa jatkuu sama verkkainen tahti, eli blogi on talvihorroksessa (samoin blogimaailmassa vieraileminen) ja aikamoisessa horroksessa olen minä itsekin. Pitkään jatkunut yskä ja hengitysvaikeudet veivät minut viikon alussa keuhkojen "joulu"kuvaukseen, sillä lääkäri epäili mykoplasma-bakteerin pesiytyneen keuhkoihini/keuhkoputkeen ja katsoi kuvien olevan paikallaan.
No, nyt odotellaan tuloksia ja koetataan olla juoksentelematta liikoja, sillä "mikä lie pöpö" on kyllä vienyt voimat ihan kiitettävästi - ja tietysti joulun alla!

Tämä viikko on ollut aivan ihanan aurikoinen ja kaunis, joten olen ulkoillut (rauhallisesti) ja nauttinut kaikesta kauniista polkujeni varrella.......ja kuten tapanani on, olen myös ikuistanut näkemääni! 

Tässäpä siis Lucian päivän postaus joulukuun valosta. 


Joulun punaista luonnossa ja maisemassa. Nuo pienet punaiset lehdet ovat kuin tonttuhattuja tummaa metsää ja sinistä taivasta vasten :)
Aurinko kultaa taas maat ja mannut keltaisen ja oranssin sävyihin ja symppiskaverini, pässi, on tottakai mukana kuvakavalkaadissa.
Vierailen sen luona päivittäin ja meistä on tullut oikein hyvät ystävät. Hän tulee aina juosten ja "määkien" luokseni ja haluaa rapsutuksia otsaansa. 

























Viikonloppu vietettiin mökillä, sillä yskä pakotti jäämään pois joulujuhlista (joita olin kovasti odottanut). 
No, mökillä on aina mukavaa ja järjestin meille venevajassa omat, pienet tonttujuhlat, joissa isäntänä toimi venevajan vartijatonttu - naustnisse norjaksi :)
Mökin joulutunnelmassa viihtyisin kyllä ihan koko ajan ja varmasti sinne siirrynkin joulujani viettämään sitten, kun lapset eivät enää joulua kanssamme joka vuosi vietä.

Mitä tonttuihin tulee, olen ehdottomasti vanhojen uskomusten suuri fanittaja ja ajatus tontuista taloissa, talleissa, saunoissa ja venevajoissa on herttainen. Me jätimme venevajan tontulle piparkakkuja, jotta se jaksaisi huolehtia paikoista hallatuulten lyödessä aaltoja venevajan seiniin ja ulistessa sen kattopelleissä.
















Puksipuu on leikattava keväällä. Se on nyt sellainen pallo, etten tahtonut jouluvaloja sen ympärille saada :D






Stavangerin ja Sandnesin joulutunnelmaa.









Kotona.










Toivottavasti täällä nyt siis edes joku kävi kurkkimassa ja hei, minut löytää kyllä ig:ssä, joten siellä on kuvia vuonon elämästä ihan jokaiselle päivälle. 

Saattaapa olla, että palaan blogini pariin vielä ennen jouluaattoa, viimeistään välipäivinä ja ensi vuonna uutta energiaa puhkuen!  Ainakin toivon näin! 


Voikaa hyvin, pysykää terveinä ja nauttikaa joulun odotuksesta! 


Halausten kera,

Marianna

torstai 29. marraskuuta 2018

Kuvailuja ja joulunodotusta


Se on kuulkaas nyt sellainen juttu, että joulukuuhun on enää kaksi yötä! 
Se tuntuu välillä ihan uskomattomalta, sillä marraskuu on mennyt kuin siivillä ja sään suhteenkin niin hienoissa merkeissä, ettei talven tuloa ole oikein edes huomannut. Viime viikko oli toki jo kylmempi, mutta niin aurinkoinen ja päivisin suorastaan keväisen oloinen, ettei marraskuusta voi pahaa sanaa sanoa.

Täällä vuonon rannalla on nautittu lämmöstä, sumusta, pakkasasteista ja ennenkaikkea auringosta! 
Koska blogivetämättömyyteni jatkuu yhä, olen jälleen kerran koonnut teille kuvapläjäyksen, jonka toivon tuottavan iloa teille kuvieni ystäville.


Sumu.

















Torpan joulu on kaikessa yksinkertaisuudessaan "lempijouluni". Koristeluni ovat lähinnä luonnonmateriaaleista ja varsinkin sammalta käytän paljon - sitä kun kasvaa kaikkialla torpan pihassa. 
Joulua tuovat myös perinteiset joulukukat ja ihan tavalliset kynttilät.
Täällä joulu on ihan puhdasta rauhaa, vuonon talvenharmaata sinisyyttä ja takkatulen lämpöä. 








Joulunhan ei tarvitse olla vilkkuvia valoja, tavarapaljoutta ja hässäkkää, vaan joulunsa voi valita itse. 
Oma jouluni on kaupungissa kimaltelevampi, maalla yksinkertainen, mutta molemmissa perinteitä seuraileva ja perinteet ovatkin sitten se minun jouluni tärkein ja rakkain juttu!
Haen jouluihini lapsuuteni joulua, jota haluan edelleen välittää omille lapsilleni. Jouluevankeliumin lukeminen ennen joulupäivällistä, manteli puurossa, rakkaan tätini keikauskakku, mummon karjalanpiirakat, isän ohjeistama kinkunpaisto, jouluyö - juhlayö......ja kaikki aattoa edeltävät puuhat lahjojen paketoimisesta pikkujoulukuuseen....ne ovat joulun rakkaus. 
Perinteet tuovat siten jo poisnukkuneet rakkaatkin lähelle ja siksi, siksi rakastan joulua.

Joulun valo kaamoksessa on lohduttava ja toivoa antava:

The light shines in the darkness and the darkness has not overcome it.  -John 1 : 5.



Sumun jälkeen me saimme pikkupakkasta ja valkoista kuorrutusta, joka oli niin kaunista.





 Marraskuisen aamun aurinko sai joutsenperheen tanssimaan :)






 Ja talvipörröiset lampaat nauttimaan lämmöstä.






Kauneutta kaikkialla.
Peuroja tapasin lenkilläni sunnuntaina kaikkiaan viisi ja ne leikkivät keskenään pellolla. Suloinen näky.












Löytyyköhän täältä lukijoideni joukosta joulusta ei-pitäviä ihmisiä? 
Olisin innokas kuulemaan, mikä joulussa on kurjaa ja milloin tykkäämättömyys alkoi? Oliko se läsnä jo lapsuudessa?  Liittykö se uskontoon, tapoihin, ruokiin vai mihin? 


Nyt joulukuun alkaessa on todellakin hyvä muistaa, että joulusta saa tehdä ihan oman näköisensä. Se voi olla yksinkertainen kynttilä ikkunalla ja hyvä kirja, hijentymistä ja rauhoittumista tai sitten kirjavien valojen suurta juhlaa - ihan miten vain. 



Tämä joulukranssi on minulle mieluinen, koska se on tyttäreni käsialaa ja hänen lukionsa joulumarkkinoilta ostettu. Varat menivät San-heimolle Zimbabveen, joten se tuottaa jouluiloa monessa muodossa. 







Laitan tähän loppuun kauniin joululaulun, joka saa ulkosuomalaisen liiankin helposti kyyneliin (tämänkin joulun vietän Norjassa).
Ja kiitos tätäkin kautta teille, ulkosuomalaiset kanssasisareni, jotka matkaatte kanssani näissä tunteissa. Olette täyttä kultaa! 

Maria Mena - Home for Christmas






Näiden sävelien kera HYVÄÄ ALKAVAA JOULUKUUTA!


Marianna