The Cure
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
| Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Rakenne on sekava ja tyylisuunnasta esitetään aika karkeita väitteitä ilman lähteitä. |
|
The Cure |
|
|---|---|
The Cure esiintymässä Singaporessa vuonna 2007. |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1976– |
| Tyylilaji | post-punk goottirock alternative rock uusi aalto |
| Kotipaikka | Crawley, Englanti |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Robert Smith, laulu, kitara, koskettimet (1976–) |
| Entiset jäsenet |
Lol Tolhurst, rummut, koskettimet (1976–1989, 2011) |
| Levy-yhtiö |
Fiction Records |
| [www.thecure.com Kotisivut] | |
The Cure on brittiläinen rockyhtye, joka perustettiin Crawleyssä, Sussexissa vuonna 1976. The Cure oli yksi punkin jälkimainingeissa syntynyt gootti-suuntauksen edustajista Siouxsie and the Bansheesin sekä Joy Divisionin ohella.
Yleisin yhtyeen musiikista käytetty nimitys on goottirock, vaikka yhtyeen johtohahmo Robert Smith itse kieltää goottivaikutuksen. Yhtyeen musiikki on ollut yleensä melankolista, Pornography -albumilla synkkää, maailmantuskaista ja ahdistunutta, mutta sen menestyneimmät kappaleet Lovecats ja Friday I'm in Love ovat kevyitä ja iloisia popkappaleita.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The Cure aloitti 1976 punkyhtyeenä nimeltä Malice. Vuotta myöhemmin yhtyeen nimi muuttui Easy Cureksi, mutta ensimmäisestä sanasta luovuttiin 1978, koska se kuulosti yhtyeen jäsenten mielestä hieman vanhanaikaiselta ja hippivaikutteiselta. Vuonna 1978 yhtye sai levytyssopimuksen saksalaiselta Hansa Records -yhtiöltä, mutta Robert Smith kieltäytyi, koska hän ei halunnut, että yhtyeestä tehdään kaupallinen diskopopyhtye kuten Boney M, Japan ja Child, jotka vaikuttivat samaisen levy-yhtiön alla. Polydor-yhtiön Chris Parry huomasi yhtyeen ja kirjasi yhtyeen uuden Fiction levy-yhtiön alle.
Robert Smith opiskeli nuoruudessaan ranskalaista kirjallisuutta, ja The Curen vuonna 1979 julkaisema ensisingle "Killing an Arab" perustuukin Albert Camus'n maineikkaaseen outsider-romaaniin Sivullinen. Media on kuitenkin monesti halunnut ymmärtää kappaleen nimen rotuun liityvänä herjauksena, mikä on aiheuttanut ongelmia erityisesti Yhdysvalloissa, missä yhtyettä on syytetty arabivihamielisyydestä. The Cure on joutunut ajoittain jopa kieltämään radioasemia soittamasta koko kappaletta.
The Cure on esiintynyt Suomessa vuonna 1985 Ruisrockissa, 1992 Helsingin jäähallissa, 1996 Provinssirockissa ja 2016 Hartwall Arenalla.[1]
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalainen erityisesti PMMP:n säveltäjänä tunnettu muusikko Jori Sjöroos on saanut paljon vaikutteita The Curelta ja pukeutui nuorena fanina kovasti Smithiä muistuttaen.
Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robert Smith – laulu, kitara, koskettimet (1976–)
- Simon Gallup – basso (1979–1982) sekä (1985–)
- Jason Cooper – rummut (1995–)
- Roger O'Donnell – koskettimet (1987–1989), (1995–2005) sekä (2011-)
Entiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laurence ”Lol” Tolhurst – rummut, koskettimet (1976–1982), (1982–1989) sekä (2011)
- Michael Dempsey – basso (1976–1979)
- Matthieu Hartley – koskettimet (1979-1980)
- Phil Thornalley – basso (1983–1984)
- Andy Anderson – rummut (1983–1984)
- Boris Williams – rummut (1984–1994)
- Perry Bamonte – kitara, koskettimet (1990–2005)
- Porl Thompson – kitara, koskettimet, saksofoni (1976–1978) sekä (1984–1993, 2005–2009)
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Three Imaginary Boys (1979)
- Boys Don't Cry (1980)
- Seventeen Seconds (1980)
- Faith (1981)
- Pornography (1982)
- The Top (1984)
- The Head on the Door (1985)
- Kiss Me Kiss Me Kiss Me (1987)
- Disintegration (1989)
- Wish (1992)
- Wild Mood Swings (1996)
- Bloodflowers (2000)
- The Cure (2004)
- 4:13 Dream (2008)
Live-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Half an Octupuss & Quadpus (1985 & 1986)
- Sideshow (1993)
- Lost Wishes (1993)
- Five Swing Live (1997)
- 4Play (2006)
- From Festival 2005 (2006)
- Hypnagogic States (2008)
Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Happily Ever After (1981)
- Japanese Whispers (1983)
- Standing on a Beach (1986)
- Mixed Up (1990)
- Galore (1997)
- Greatest Hits (2001)
- Join the Dots: B-Sides and Rarities, 1978-2001 (2004)
VHS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Cure in Japan (1984)
- Staring at the Sea: The Images (1986)
- The Cure in Orange (1987)
- Picture Show (1991)
- Play Out (1992)
- Show (1993)
- Galore (1997)
- Greatest Hits (2001)
- Trilogy (2003)
DVD[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Deluxe Edition -uudelleenjulkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Three Imaginary Boys (2004)
- Seventeen Seconds (2005)
- Faith (2005)
- Pornography (2005)
- The Top (2006)
- The Head on the Door (2006)
- Kiss Me Kiss Me Kiss Me (2006)
- Disintegration (2010)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Brittiyhtye The Cure tulee Suomeen 20 vuoden tauon jälkeen Helsingin Sanomat. 23.11.2015. Viitattu 9.10.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta The Cure Wikimedia Commonsissa- Yhtyeen virallinen kotisivu
- Yhtyeen epävirallinen fanisivu - A Chain of Flowers