Kyyhkyt
| Kyyhkyt | |
|---|---|
Kalliokyyhky (Columba livia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: |
Kyyhkylinnut Columbiformes |
| Heimo: |
Kyyhkyt Columbidae Leach, 1820[1] |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Kyyhkyt eli kyyhkyset (Columbidae) on kyyhkylintujen lahkon (Columbiformes) ainoa heimo. Kyyhkyjen heimo jaetaan kolmeen alaheimoon. Häkkilintuina pidettävät kyyhkylajit kuuluvat kaikki varsinaisiin kyyhkyihin (Columbinae). Kyyhkyjä on maapallolla kaikkiaan noin 300 lajia.
Sisällysluettelo
Suomessa tavatut lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Idänturturikyyhky - Streptopelia orientalis
- Kalliokyyhky ja kesykyyhky - Columba livia
- Sepelkyyhky - Columba palumbus
- Turkinkyyhky - Streptopelia decaocto
- Turturikyyhky - Streptopelia turtur
- Uuttukyyhky - Columba oenas
Kyyhkyjen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähiten kantamuodostaan eroavat kirjekyyhkyt, joita jo egyptiläiset kesyttivät viestinviejiksi. Kun kyyhkyjä aiemmin käytettiin viestien välittämiseen, viestin lähettäjän oli tuotava mukanaan kyyhky sieltä, mihin hän aikoi lähettää viestin. Kyyhkyt käyttävät suunnistaessaan hyväksi Aurinkoa, Kuuta ja tähtiä. Ne kuuluvat myös eläinlajeihin, jotka pystyvät aistimaan Maan magneettisia voimaviivoja. Kyyhkyillä on nimittäin aivoissaan magnetiittihiukkasia. Lisäksi ne pystyvät painamaan mieleensä maan muotoja ja jossain määrin käyttämään suunnistautumisessa hyväkseen myös kuulo- ja näköaistiaan.
Kyyhkyjen levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyyhkyt ovat levinneet kaikkialle kylmimpiä napa-alueita lukuun ottamatta. Yleensä kyyhkyt ovat erilaisten metsien lintuja. Eräät lajit viihtyvät parhaiten viljelysmailla tai muilla avomailla.
Kyyhkyslajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Häkkilintuna yleinen on naurukyyhky (Streptopelia senegalensis), jota kutsutaan joskus myös palmukyyhkyksi tai senegalinkyyhkyksi. Muita häkkilajeja ovat muun muassa kapinkyyhky (Oena capensis), joka on myös kotoisin Afrikasta, australialainen timanttikyyhky (Geopelia cuneata) sekä turkinkyyhky (Streptopelia decaocto), jonka pesimäkanta Suomessa on pari sataa paria.
Muuta kyyhkyistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyyhkyjen sukupuolta on usein vaikea erottaa. Yleensä varmin tunnusmerkki onkin käyttäytyminen; uros kujertaa ja esittää soidintanssia naaraan ympärillä.
Häkkilintuina kyyhkyt ovat helposti kesyyntyviä ja kestäviä.
Kyyhkyt ovat vahvoja ja nopeita lentäjiä. Pesimäajan ulkopuolella ne viihtyvät usein suurissa parvissa. Kyyhkyset ruokkivat poikasiaan kupunsa eritteellä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Columbidae BioLib. Viitattu 20.1.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Viestikyyhky-yhdistys ry
- ITIS: Columbidae (englanniksi)