Kap Verden saarien 1980-luvun syntikkapop muljahtaa elokuun World Music –radiolistan ykköseksi

Elokuun listalla uusin ja suosituin world music videoina

Elokuun World Music Charts Europe -listan uusin ja suosituin maailmanmusiikki videoina

Faarao Pirttikangas levyttää joka päivä

Suomirockin tuntemattomin suuruus.

Pekka Pirttikangas eli taiteilijanimeltään Faarao Pirttikangas on tehnyt pitkän ja hämmästyttävän monipuolisen uran rockmusiikin marginaalissa. Alan piireissä hänet tunnetaan, kriitikot kehuvat levyjä, mutta muuten media ei ole ollut hänestä kovin kiinnostunut. Ja näin myös levymyynti on tainnut jäädä pieneksi - radiosoitoista puhumattakaan. Se ei ole kuitenkaan hidastanut luovuuden tahtia.

Laulun voima pitää Värttinän pinnalla

Värttinä-yhtyeen taipaleesta ja uudesta levystä

Värttinä pisti minua 90-luvun loppupuolella. Muistan tarkasti Savoy-teatterin maagisesta konsertista, miltä tuntui istua taka-aitiossa, katsoa lavalle ja ällistyä musiikillisten ideoiden rikkaudesta, bändin groovesta ja energiasta sekä kolmesta eturivin laulajasta, joilla oli silminnähden hauskaa. He olivat kuin noiduttuja.

Naispelimannien jalanjäljissä

Etnoillan kesäsarjassa äänessä ovat naiset

Monelle kansanmusiikki on edelleen yhtä kuin Konsta Jylhä ja Purppuripelimannit, Matti Haudanmaa ja Vaka vanha Väinämöinen. Mihin ovat unohtuneet vaikkapa Kreeta Haapasalo tai Edith Tuomi ja Amatsoonit? Miksi yli sadan mestaripelimannin joukossa naisia on vain kymmenen kappaletta? Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu tänä päivänä festivaalilavoilla tai kansanmusiikin ammattikoulutuksessa? Onko soittimella sukupuolta tai soittajan sukupuolella väliä? Etnoillan kesäsarja Naispelimannien muotokuvia nostaa esiin kansanmusiikin naispuolisia soittajia ennen ja nyt.

Lapsikansanmusiikkia!

Uutta kansanmusiikkia lapsille esittelee Amanda Kauranne.

Suuressa osassa laadukkaasta lastenmusiikista on ripaus tai jopa roppakaupalla kansanmusiikkia! Mutta mistä löytää näitä mainioita yhtyeitä, svengaavia soitteita tai hihityttäviä hittejä? Tässä tärppejä lapsikansanmusiikin hienoimpaan kirjoon!

Musiikki ja seksi

Popin ja seksuaalisen vapautumisen yhteinen historia

Neliosaisen dokumentin aiheena on popmusiikin ja seksuaalisen vallankumouksen yhteinen historia.

Klassinen Suomi - tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan

10-osainen dokumenttisarja klassisen musiikin maailmasta

Klassinen Suomi on 10-osainen dokumenttisarja ja uudenlainen tutkimusmatka klassisen musiikin maailmaan. Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja toimittaneet Pekka Laine, Kare Eskola ja Anu Holttinen. TV-sarjan on ohjannut Teemu Holttinen. Klassinen Suomi näkyy ja kuuluu televisiossa ja radiossa maanantaisin 7.3.2016 alkaen ja verkossa koko ajan.

Osa 10: Suomi-Finland

Klassinen Suomi: Suomi-Finland

Kansallinen muttei nationalistinen? Suomi-Finland -jakson tekeminen oli herkullista. Ei siksi, että musiikin ja nationalismin pakko- tai rakkausavioliiton tirkisteleminen erityisesti huvittaisi, vaan siksi että vastakkaisia mielipiteitä oli vielä tavallistakin enemmän tarjolla törmäytettäväksi.

Kuuntele Klassinen Suomi -jaksojen musiikkia!

Klassinen Suomi soi Spotify-listoilla.

Klassinen Suomi soi myös Spotify-listoilla. Tähän artikkeliin päivitetään viikoittain musiikkia Klassinen Suomi -sarjan hengessä. Kuuntele ja nauti!

“Leffapuolella ollaan kuuroja ja musapuolella sokeita” – suomalaisten elokuvien ja tv-sarjojen biisivalintoja rajoittaa rahanpuute

Music supervisoreita, onko heitä? Ja mitä he tekevät?

Music supervisor on ihminen, joka etsii elokuviin ja tv-sarjoihin sopivaa musiikkia. Suomessa ammatinkuvaa ei muutamaa tekijää lukuun ottamatta ole oikeastaan edes olemassa. Tekijät toivovat musiikki- ja elokuva-alojen välille keskustelua ja hinnoittelupolitiikkaan johdonmukaisuutta, kirjoittaa Anna Brotkin.

Pikku Kakkonen inspiroi Radioheadin kanssa työskentelevää Virpi Kettua

Hiljensikö rockjätti suomalaisen musiikkivideoiden tekijän?

Radioheadin Burn the Witch -musiikkivideon takaa paljastuu suomalainen animaationtekijä Virpi Kettu. Tätä kirjoitettaessa videolla on jo yli 11 miljoonaa katselukertaa. Kuinka suomalainen animaattori päätyi indierock-jättiläisen videoiden tekijäksi?

Käsittämätöntä meteliä - The Silverin jäljillä

"Käsittämätöntä meteliä, räminää, musiikin toisella puolen.” Muun muassa näillä sanoilla kuulijat kuvailevat arvoituksellisen suomalaisbändin The Silverin musiikkia. Bändin jäsenten henkilöllisyys on säilynyt salassa yli kolme vuosikymmentä. Yle.fi/musiikki päätti selvittää salaisuuden Atte Blomin, Rife Paanasen, Perttu Häkkisen ja Kari Heikosen avulla. Käsittämätöntä meteliä - The Silverin jäljillä palkittiin KOURA-palkinnolla 2016.

Naisen rooli miehisessä hip hop -maailmassa?

"Joku portsari saattaa kysyä, että ootko sä joku taustatanssija ja sitten kun mä sanon, että mä oon pääesiintyjä, ne on että mitä ihmettä." - Mercedes Bentso. Tytöt ei osaa räpätä -dokumentissa naisten asemaa hip hopissa pohtivat myös Mariska ja Rauhatäti.

Tanssilavojen viimeinen sukupolvi

Katoaako lavatanssiharrastuksen mukana pala suomalaisuutta?

Tanssilavat sulkevat ovensa yksi kerrallaan. Kaupungeissa sen sijaan kuhisee: klubeilla järjestettävissä tansseissa urbaani nuorisokin innostuu paritansseista. Perinteiset valssit eivät heitä kuitenkaan kiinnosta. Katoaako lavatanssiharrastuksen mukana pala suomalaisuutta? Verkkofeaturessa esiintyvät Tangokuningas 2013 Kyösti Mäkimattila, We Love Helsinki -klubien isäntä TimoSantala, tanssilavayrittäjä Kari Lehtonen ja kaupunkilainen tanssinharrastaja Heidi Kettunen.

Minun musiikkini ei ole sinun musiikkiasi

Jokaisen ihmisen musiikkimaku on ainutlaatuinen.

Usein kun 1940- tai 50-luvuilla syntyneitä muusikkoja haastatellaan ja heiltä kysytään jostakin lapsuuden tai nuoruuden järisyttävästä musiikkikokemuksesta, he mainitsevat ensimmäisen kerran jolloin he kuulivat Elvistä tai The Beatlesia, ja kuvaavat kokemusta lähinnä uskonnollisin tai ruumiista irtautumista muistuttavin termein. Minä ymmärrän täysin heidän kokemuksensa laadun.

Mustan Orfeuksen jalanjäljillä — Elokuvakerhojen kasvatin matka brasilialaisklassikon synnyinseuduille

Rion maisemat heräsivät eloon Mustassa Orfeuksessa.

Mustan Orfeuksen maisemat tulivat minulle tutuiksi jo varhaisnuoruudessani. Tätini mies Olavi oli ollut 1930- luvulla merimieskokkina Etelä-Amerikan linjoilla. Hän oli tuonut matkoiltaan huikeita perhosensiipitauluja Rio de Janeirosta. Niiden värikylläinen maailma kiehtoi kauneudellaan. Tuon kaupungin maisemat heräsivät eloon elokuvakerhossa näkemässäni Mustassa Orfeuksessa. Tuskin vielä tuolloin olisin saattanut edes kuvitellakaan, että vuosikymmeniä myöhemmin saattaisin itsekin kokea Rion henkeäsalpaavan kauneuden ja kauneuden varjoihin kätkeytyvän karun todellisuuden.

Aavan meren tuolla puolen - Otteita rioplatalaisen tangon selviytymistarinoista

Tangon maanalainen elämä Telle Virtasen silmin.

Tango syntyi Plata-joen molemmin puolin, Argentiinassa ja Uruguayssa, runsaat satakolmekymmentä vuotta sitten. Paikallinen aristokratia hyljeksi sitä "epäargentiinalaisena ilmiönä". Myöhemmin siitä tuli olennainen osa Buenos Airesin asukkaiden, porteñojen identiteettiä. Kansansuosiosta huomimatta tangon mestarit ovat erinäisinä aikakausina joutuneet taistelemaan musiikkinsa olemassaolon oikeutuksen puolesta. Eräs niistä aikakausista oli sotilasdiktatuurien aika 1980-luvun molemmin puolin. Juuri tuolloin musiikkitoimittaja Telle Virtasen tie johti rahtilaiva Auroralla Helsingistä tangon synnynseuduille.

Oopperailta Suomen kansallisoopperassa: Paheellisen elämän raskas rangaistus

Oopperaa livenä verkossa ja Yle Radio 1:ssä

Igor Stravinskyn Hulttion tie kertoo onnettoman Tom Rakewellin, hulttion, tarinan. Säveltäjä inspiroitui William Hogarthin maalaussarjasta, jossa huikentelevainen tuhlaajapoika hukkaa perintönsä ja menettää elämänsä. Tutustu teokseen ja sen historiaan.

Sopraano Päivi Nisula jää eläkkeelle parrakkaana naisena

Katso Hulttion tie suoratoistona Kansallisoopperasta 9.4.

On kulunut 26 vuotta siitä, kun Päivi Nisula teki ensimmäisen oopperaroolinsa ammattilaisympyröissä. Ura urkeni prinsessana Tampereen oopperassa ja tänä keväänä kivijalkasopimus Suomen kansallisoopperassa päättyy parrakkaana naisena.

Erika Turunen - Oopperan pieni suuri nainen

Tutustu Kansallisoopperan omaan pukusuunnittelijaan.

Hulttion tie -oopperaa seuraa Pieni merenneito -baletti suorana videolähetyksenä 22.4. Molempien teosten puvut on suunnitellut Kansallisoopperan oma pukusuunnittelija Erika Turunen. Kuka on tämä huikeita näkyjä loihtiva taiteilija, jolla on sekä tilanteentajua, tunneälyä että lehmänhermot?