Mitä vapaat ohjelmistot ovat?

Vapaissa ohjelmistoissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin, ei hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti. Ensimmäinen täydellinen määritelmä on ilmeisesti ollut GNU:n Bulletin-tiedotteen ensimmäisen vuosikerran ensimmäisessä numerossa, joka julkaistiin helmikuussa 1986. Erityisesti vapaat ohjelmistot määrittelee neljä vapautta:

• Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa.

  Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmistojen käytölle tekee ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi aika ("30 päivän kokeilujakso", "lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004"), tarkoitus ("lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön", "ei voida käyttää suorituskyvyn mittaamiseen") tai maantieteellinen alue ("ei saa käyttää maassa X").

• Vapaus tutkia ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä tarpeisiisi sopiviksi.

  Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden asettaminen ohjelman ymmärrettävyydelle tai muokkaamiselle tekevät ohjelmasta suljetun (epävapaan). Näitä rajoitteita voivat olla pakollinen erityisten lisenssien ostaminen, tiedon jakamista rajoittavat sopimukset (NDA) tai – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn estäminen ohjelman lähdekoodiin eli sen ihmisluettavaan muotoon tai sen muokkaamisen estäminen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta ihmiset pysyvät yhden toimittajan armoilla.

• Vapaus levittää kopioita, jotta voit auttaa naapureitasi.

  Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman kustannuksia. Jos sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä tarvitsevalle, ohjelma on epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa myös maksua vastaan.

• Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset yleiseen levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy.

  Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia jokaisella osa-alueella. Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä vapaus mahdollistaa epäsuoran pääsyn vapauteen tehdä muutoksia niille, joilla ei ole aikaa tai taitoja ratkaista jotain tiettyä ongelmaa. Tämä voidaan tehdä palveluna maksua vastaan.

Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin näiden vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia, mutta voi myös hyödyntää niitä kaikkia. Erityisesti on syytä ymmärtää, että vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava joukko yrityksiä perustaa liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.

Termistö

Vapaa ohjelmisto (”free software”) on alkuperäinen termi vapauksia kunnioittaville ohjelmistoille, ja tietyistä tärkeistä syistä tätä terminologiaa käytetään edelleen. Vapailla ohjelmistoilla tarkoitetaan nimen omaan vapauksia, vaikka Englannin kielellä vapaus- ja hintamerkityksen erottaminen ei olekaan yhtä selkeää kuin muilla kielillä. Ranskaksi vapaat ohjelmistot kääntyvät ”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, italiaksi ”software libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.

Avoin lähdekoodi

3. helmikuuta 1998, Netscapen ilmoittua julkaisevansa selaimensa vapaana ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian, etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan teknologisiin hyötyihin1.

"Avoin lähdekoodi" -termi – joka alun perin on määritelty tarkoittamaan samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien suhteen – on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä käytetään usein mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin suljetun Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP) välimaastossa2.

Libre Software

Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn vapaiden ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten termien "Free Software" (vapaat ohjelmat) ja "Open Source" (avoin lähdekoodi) monitulkintaisuus sekä niihin liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti siihen, että käyttöön otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen: "Libre Software" (libre = vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi aiemmin mainitulle inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden ohjelmistojen kanssa yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota ratkaisun tahoille, jotka pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi käyttäessään englannin kieltä.

Viitteet

1. Lähde, katso OSI FAQ: Kuinka "avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open Source Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma. Se on "vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan. Positiiviset ainekset eivät ole muuttuneet, tappiomieliala ja symboliikka ovat. Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaat ohjelmistot -termiä.
2. Tässä ohjelmassa hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat huomattavia summia ylimalkaisesta katselmuksesta Windowssin lähdekoodin erityisillä Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua "turvallisuudentunnetta" mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti koska ei ole edes tiedossa vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä jota heillä on tietokoneillaan. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna heille vapauksia.