Joululahjamyssy

En aikonut tänä vuonna neuloa yhtään joululahjaa, mutta sitten kuitenkin tuli lopussa puikoille kiirus. Tässä yksi lahja, jonka sai nuorempi vävykokelas.

Malli: The Oslo Hat by PetiteKnit,
Maksullinen ohje Ravelryssa
Lanka: Puffala Pupu-Puffa, väri Syyspupu,
40% merino, 40% angora, 20% nylon
450 m/100 g
Puikot: pyörö nro 3,5
Koko: 88 s
Menekki: 102 g
Neulottu kaksinkertaisella langalla

Lisää kuvia Ravelryssa

 

Tämä ohje on ollut viime aikojen suosikkiohje Ravelryssa, sitä on neulottu paljon. Minäkin siihen törmäsin ja heti ajattelin, että siinäpä vasta sellainen peruspipo, joka on todella lämmin. Reunus on nimittäin kolminkertainen ja vielä tehtykin hyvin fiksusti.

 

 Tämän kanssa tuli siksi kiire, että kukaan lapsistamme ei viettänyt tänä vuonna joulua kanssamme, joten osa heistä kävi täällä sitten jo reilu viikko aikaisemmin. Osa vähän vielä aikaisemmin kuin luulin. Ehdin kuin ehdinkin silti saada tämän tyttären matkaan, ja myssy näytti hyvin lämmittävän vävykokelaan päätä joulun tienoilla Norjan tuulisissa maisemissa ja Kilpisjärven pakkasissa.

Lanka on ihanaakin ihanampaa, olen hillonnut näitä kahta vyyhtiä jo 7 vuotta, joten jo oli aikakin ottaa ne puikoille. Olin kerinytkin vyyhdit valmiiksi jotakin tarkoitusta varten, en enää muista mitä. Ja mikä parasta - lankaa jäi vielä toiseenkin myssyyn, ellen nyt sitten käytä niitä johonkin muuhun. Tämä vihreä on juuri se sävy, josta tykkään kovasti!

Huomisesta on tulossa mukava päivä. Lähikaupungissa Kouvolassa järjestetään "Uskallatko tulla Kouvolaan -neulemiitti". Minä uskallan - uskallatko sinä? 😊

Huomista jo kovasti odottaen,

Hepsi

Villapesuraidat

Tänään esittelyvuorossa vaihteeksi huivi, valmistunut ihan joulukuun alussa.

Malli: Villapesuraidat, Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama
Ilmaisohje Ravelryssa
Lanka: Hedgehog Fibres Sock, värit Raku ja Pollen
Puikot: pyörö nro 4
Koko: reilu
Menekki: 181 g 

Muokkaukset, tarkemmat lankatiedot ja lisää kuvia Ravelryssa

 

Olin juuri pihalla ottamassa kuvia neuleistani, kun mies tuli kaupasta mukanaan myös meidän suosikkikuoharipullo. Pitihän siitäkin sitten kuva napata, ja hyvinhän nuo yhteen sopii! Pullon etiketti on muuten vaihtunut sitten viime näkemän, melkein oli vaikea tunnistaa. Yhtä hyvältä se onneksi uudenvuodenaattona maistui!

 

 Tämän huivin suunnittelijoilla on "Villapesuohjelma" -neulepodcast, joka on neulojien keskuudessa hyvin suosittu. Siellä he ovat myös julkaisseet muutamia ohjeita, jotka sitten löytyvät Ravelrysta. Tämä huivi on minun ensimmäiseni heidän ohjeistaan.

 

Vaikka moneen olen hurahtanut, niin jostain syystä en vielä podcasteihin. Siispä Villapesuohjelmastakaan en ole katsonut kuin muutaman jakson. Onneksi he ovat kuitenkin myös Ravelryssa, joka on minulle kuin toinen koti. Sieltä heidät löydän. 

Villapesuraidat-huivi oli hyvin simppeliä ja rentouttavaa neulomista, pelkkää ainaoikeaa ja vähän lisäyksiä sekä lyhennettyjä kerroksia. Muutamia muokkauksia tein, ne löytyvät Ravelry-sivultani.

Lanka on silkkaa ihanuutta, Snurresta ostettu lokakuussa. Värit ovat minulle vähän oudot ja harvinaiset, vaikka kyllä miellyttävätkin valmiissa huivissa. Jo lankoja ostaessani ajattelin niistä juuri tätä huivia. Ihan piristäväähän se on neuloa välillä jotain muutakin kuin omia lempivärejä.

Luultavasti huivi ei jää minulle itselleni,vaikka se eilen kokeeksi kaulassani olikin neulemiitissä. Vaan kukapa tietää, ihan somalta se kyllä tuntui!

 

Seuraatko sinä muuten neulepodcasteja?

Torstaiterkuin,

Hepsi

Isänpäiväsukat

Viimeksi jo lupasin, että seuraavaksi esittelyssä isänpäiväsukat. Silloin uskoin saavani ne tänne blogiin reilusti ennen vuodenvaihdetta, mutta näin taas kävi.No tässä ne nyt lopulta ovat.

Malli: Isänpäiväsukat 2018, Niina Laitinen
Ilmaisohje mysteerineulontana
Langat: Lankava Oy Ulla, väri vihreä 8245, Novita 7 Veljestä, väri hiekka 60 ja Perfect Retail GmbH Basic Sukkalanka, väri luonnonvalkoinen 2
Puikot: pyöröt nro 3 ja 4
Koko: 44
Menekki: 190 g
Varresta varpaisiin lähes ohjeen mukaan 

Muokkaukset Ravelryssa

 

Jos joku ei vielä tiedä, niin Niina Laitinen julkaisee tällaisia mysteeri-yhteisneulontoja säännöllisesti Facebookissa omassa ryhmässään Taimitarha. Ne löytyvät myös hänen toiselta sivultaan Niina Laitinen designs, niinikään Facebookissa. Päivittäin julkaistaan aina pieni pätkä ohjetta, ja koska kumpaakin sukkaa neulotaan yhtä aikaa tai vuorotellen, sukat valmistuvat kuin itsestään. 

 

 Tämän ohjeen jälkeen on julkaistu jo Joulukalenterisukat tai oikeastaan kahdet, jotka molemmat myös neuloin. Seuraavaksi tulee todennäköisesti Ystävänpäiväsukat, joten olkaapa tarkkaavaisia Facebookissa, jos haluatte osallistua.

Näitä sukkia oli todella mukava neuloa, aamulla aina heti ensimmäiseksi piti katsoa päivän kerrokset. Tälläkin kerralla lankojen värit valikoituivat sen mukaan, mitä omasta varastostani löytyi. Valkoisen langan tosin ostin lokakuussa Helsingissä käydessäni Fiina-Neuleesta vähän näitä sukkia ajatellen. Aika mukavasti värit yhteen sopivat!

Vaikka sukat Isänpäiväsukat ovatkin, eivät ne kenenkään isän jalkoihin ole ainakaan vielä päätyneet. Oma isäni ei enää ole elossa, ja mieheni tarvitsee jalkoihinsa pehmeämpää villaa. Lahjakoppaan siis menivät odottamaan.

Lankavan Ulla tuntuu ihan mukavalta langalta, samoin tuo valkoinen. Seiskaveikanhan kaikki tuntevat ja tietävät, eikös niin?

Yhden blogiin liittyvän uudenvuodenlupauksen olen tehnyt. Yritän tänä vuonna saada valmistuneet neuleet blogiin nopeammin. Viime vuotisia on nyt vielä odottamassa peräti 9, joten odotettavissa on useita päivityksiä ennen vuoden saldoa. Pysykäähän siis kanavalla!

Oikein hyvää uutta alkanutta vuotta juuri sinulle! 💖

Toivottelee

Hepsi

Pälkäne-sukat

Näiden sukkien nimi tulee siitä, että aloitin nämä autossa matkalla Pälkäneelle tyttären perheen luokse jo joskus lokakuussa. Saman kuukauden aikana nämä valmistuivatkin. Vähän laahaa jäljessä nää päivitykset.

Malli: Mallineule Zigzagular-sukista, muuten omin nuotein
Lanka: Järbo Garn Mellanraggi, väri vihreä 28358 ja ruskea 28358,
75% villa, 25% nylon
Puikot: pyöröt nro 3
Koko: 44-45
Menekki: 130 g
Varpaista varteen, 62 s, varrensuun joustin 56 s
Ravelryssa

 

Kuviakaan ei ole enempää kuin tämä yksi. Viimeistelin sukat nimittäin lokakuisella Hesan matkalla ja jätin ne suoraan Esikon luokse vävykokelasta odottamaan. Esikon piti ottaa kuvat, mutta sitten hän satutti oikean kätensä eikä kuvien otto onnistunut. Kuvan sain otettua vasta seuraavalla Hesan reissulla. Silloin saimmekin jo fiilistellä vähän joulua!

Sukista ei varmaan sen enempää kerrottavaa olekaan, perussukat. Värinvaihdon tein ihan tarkoituksella noin. Ensin mietin raitoja varteen, mutta jotenkin se ei omiin ajatuksiin palmikon kanssa sopinut. Vähän liian isotkin näistä saajalleen tuli, mutta käytössä ovat kuitenkin kovasti olleet ja todistetusti hyvin niissä päivänokosetkin tuli otettua!

Seuraavalla kerralla esittelyssä jo aikoja sitten valmistuneet isänpäiväsukat. Mukavaa viikon jatkoa ja joulun odotusta sinulle!

Toivottelee 

Hepsi

Shake it up -huivi

Neulisti pisti pystyyn yhteisneulonnan juuri sopivasti, kun mietin mitä seuraavaksi neuloisin. Niinpä mukaan oli helppo hypätä. Pysyin hyvin tahdissa aina viimeiseen vihjeeseen asti. Sitten tuli kaikkea muuta touhua siihen väliin, ja huivi valmistui lopulta vasta tämän kuun ekana päivänä.

 Malli: Shake it up, Neulisti eli Anna Johanna

Lanka: Lanitium Basic Merino Sock väri Haze
KVG Merino Polyamide Fingering väri Celtic Sea ja
Handu Bambusukkalanka väri vihreä-ruskea-kirjava
Puikot: pyöröt nro 3½
Koko: iso
Menekki: 250 g
Lisää kuvia ym. Ravelryssa

 Tämä huivi neulottiin vihje kerrallaan tietämättä etukäteen, millainen huivista lopulta tulee. Näin neuloen värien valintakin on aina aikamoista arpapeliä. Välillä voittaa, välillä ei. Tällä kertaa taisi tulla päävoitto, niin mukavasti värit sulautuvat toisiinsa, vaikka välillä jo muutakin epäilin. Etenkin mietitytti briossi, jossa värit menivät väärinpäin. Valmiissa huivissa sekin näyttää hyvältä.

Tässä huivissa on vähän kaikkea, ainaoikeaa, pitsiä ja briossia. Lopuksi neulottiin kahteen reunaan lyhennetyin kerroksin ainaoikeaa, joka pääteltiin i-cordilla. Ohjeessa oli vaihtoehto myös yläreunan i-cordiin, jolloin silmukat piti ensin poimia. Yritin sitä, mutta reunasta tuli liian kireä. Purin sen sitten pois, ja nyt sekin reuna miellyttää minua enemmän.

Huivin kulmiin olisi voinut tehdä myös tasselit eli trasselitupsut. Jätin ne nyt ainakin toistaiseksi tekemättä, kun ajattelin, että saattavat painaa takin alla. Valmiiseen huiviin olen enemmän kuin tyytyväinen. Kiitos Neulistille kivasta yhteisneulonnasta! 

Tällä hetkellä puikoilla on Villapesuraidat-huivi, yhdet miesten ohuet sukat ja tietysti Lämpötilapeitto, jossa alkaa olla pituutta jo huimasti ja vielä on melkein 1½ kuukautta neulomista jäljellä. Suunnitelmissa on sekä Niina Laitisen Joulukalenterisukat että Heidi Alanderin Joulukalenterihuivi ja Oslo-myssy. Saa nähdä, kuinka eläkeläisen aika riittää. 😉 Eilen sain myös postista tilaamani Lumi Karmitsan kirjan "Muhkeat sukat". Siitäkin tekisi mieli jotain neuloa.

Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle ja terkkuja kaikille Tampereen kässämessuilla oleville! Minä en ikäväkseni päässyt tänä vuonna mukaan. Täällä näyttäytyi tänään aurinkokin, toivotaan että näyttäytyisi huomennakin!

Toivoopi
Hepsi

Repovesi-sukat ja Helsinkiä

Näiden sukkien nimi tulee siitä, että aloitin nämä Repoveden reissulla syyskuussa. Lokakuun puolella nämä sitten vasta valmistuivat.

Malli: Treppenviertel Socks omin nuotein, Ravelryssa
Lanka: Järbo Garn Mellanraggi, väri 28358
75% villa, 25% nylon
Puikot: pyöröt nro 3
Koko: 39-40
Menekki: 94 g
Varpaista varteen, 54 s, varrensuu 52 s

 Jotkut mallit ovat sellaisia, että palaan niihin aina uudestaan, kuten tämä Treppenviertel. Itse ohjetta en ole ostanut, vaan tehnyt oman sovellukseni varpaista aloittaen. Joku tässä mallissa viehättää minua suunnattomasti. Onko se kenties vain oikeiden ja nurjien raitojen yhdistäminen noin hauskasti? Luultavasti tulen neulomaan näitä vielä lisää, tämä pari on nro 12.

Tähänkin lankaan malli sopii mielestäni loistavasti. Ja langan värihän on myös vallan onnistunut. Juuri tuollaisesta tykkään, väristä jossa on pieniä sävyvaihteluita. Se tekee pinnasta elävän. Toisetkin sukat ovat jo valmistuneet samasta langasta avustettuna vähän toisella värillä. Niistä ei ole vielä kuvia, sillä sukat menivät suoraan saajalleen synttärilahjaksi. Tulossa on kuitenkin. 

Viime viikonloppu meni pääkaupungissa tyttärien seurassa. Perjantai-iltana lunastettiin huippujoululahja Kulttuuritalolla ja yövyttiin Clarionissa. Muuten nautittiin hyvästä seurasta ja ruuasta sekä kauniista syksystä. Amos Rexiin oli tarkoitus mennä, mutta jono sinne oli tällä kertaa liian pitkä. Tässä kuvakoosteina viikonlopun tunnelmia, niin pääsette tekin mukaan. 

 Lauantaina piipahdimme myös Snurressa ja Fiina-neuleessa. Molemmista ostin vähän jotain ihanaa. Arvaatko kummasta kaupasta langat ovat? Vasemmanpuoleisista alkaa neuloutumaan Villapesuraidat-huivi heti, kunhan saan edellisen huivin puikoilta pois.

Aivan ihana viikonloppu, kiitos tyttäret! Ja lisää ihanuutta on luvassa ensi viikonloppuna eli jatkoa seuraa.

Nyt mukavaa loppuviikkoa sinulle, minä jatkan nyt huivin neulomista!

Terkkusin

Hepsi

 

Tour-de-Sock kuudes ja viimeinen etappi, Slartibartfast

Tämä viimeinen kisan sukkapari valmistui jo melkein kuukausi sitten, mutta nyt vasta saan tehtyä päivityksen blogiin. Se huono puoli siinä en, etten oikein enää muista millaista näiden neulominen oli, mutta yritänpä nyt kuitenkin jotain kertoa.

 

 Malli: Sidetracked Socks, Kirsten Hall
Lanka: Schachenmayr Regia Tweed Color 4 fädig, väri 7493 Herbstlaub ja Lanitium Ex Machina Basic Merino Sock, väri Antoinette, 400 m/100g
Puikot: pyöröt nro 2,25
Koko: M, 39-40
Menekki: 75 g
Ohjeen mukaan varpaista varteen
Lisätietoa Ravelryssa

 

 Näiden sukkien neulominen oli mielenkiintoista, rakenne on niin erilainen kuin normaalisti. Nämä siis aloitettiin varpaista, ja lisäykset tehtiin säteittäin. Sen jälkeen sukkaa neulottiin kaitaleina käyttäen apuna varjosilmukoita, jotka minulle olivatkin jo tuttuja. Aika koukuttavaa!

Kantapää oli tavallaan tiimalasi, mutta sitä ennen lähes tuplattiin silmukkamäärä silmukoita poimimalla. Ne sitten taas kavennettiin pois kantapään jälkeen. Kun jälleen halusin tehdä sukista peilikuvat, oli tuo poimiminen ja kaventaminen hiukan hankalampaa toisessa sukassa, koska se piti tehdä nurjalla puolella. Yllättävän hyvin istuva kantapäästä kuitenkin tuli ja siistikin.

Bonuspisteen olisi saanut, jos olisi varressa neulonut joustinneuleen kärki-kantapäävärillä. Minä tykkäsin siitä kuitenkin enemmän tuollaisena versiona. Minun silmääni olisi muuten tullut jo liian kirjava, ovathan nämä jo nytkin aika kirjavat.

Langoista sitten pari sanaa. Kummankin langan värit ovat upeat, ja Lanitium onkin tietysti vallan mukavaa neulottavaa. Sen sijaan Regiaan kyllä vähän petyin. Tweedmäiseen tyyliin langassa oli vähän väliä pieniä palluroita eri sävyä, jotka kuitenkin irtosivat helposti niin, että niitä oli usein pakko nyppiä pois. Toivottavasti kuitenkin lanka kestää käyttöä eikä nyppyynny helposti.

Kaiken kaikkiaan tykkäsin neuloa näitä sukkia ja tykkään valmiista paristakin. Saatanpa ottaa nämä ihan omaan käyttööni. 

Keskiviikkoterkuin,

Hepsi

Kymijoen rannalla

Osallistuin kesällä Jyväskylän Neulefestareilla myös etkoille, joissa kanadalainen Julie Asselin kertoi langoistaan. Hän myös esitteli uuden lankansa, johon hän oli värjännyt varta vasten värejä meille suomalaisille. Sellaisia kuin Kerava, Kymi, Lapland, Northern Lights, Berry Tarts, Keep me ja Geodi. Joko arvaatte, mikä väri kolahti minuun?

 Malli: Unimaa, Heidi Alander/Sadelma Knits

Lanka: Julie Asselin Leizu Fingering Simple, väri Kymi
90% merino, 10% silkki, 434 m/115 g
Puikot: pyöröt nro 4
Koko: 155 x 38 cm Menekki: 110 g
Lisää kuvia ym. Ravelryssa

 

 Varmaan ainakin osa teistä arvasi oikein, että Kymihän se väri oli, jota oli kertakaikkiaan pakko ostaa. Olenhan kasvanut ihan lähellä yhtä Kymijoen haaraa, Huumanhaaraa, ja sen ranta oli minulle kovin tärkeä nuoruusvuosinani. Kymiläinen en kuitenkaan ole koskaan ollut, vaan synnyin Karhulan kauppalaan, joka yhdessä Kymin kanssa pakkoliitettiin Kotkaan v. 1977 alusta. Jos historia kiinnostaa, niin tästä voit lukea Karhulasta ja tästä uudenvuoden pakkoliitosjuhlista, joissa minäkin olin mukana ilotulistusta seuraamassa. Ja jos vielä lisää tietoa huumorimielessä haluat kotkalaisuudesta, niin sitä löydät täältä. Sen mukaan minäkin loppujen lopuksi olen kymiläinen tupensyöjä. 😉

 

Oli itsestään selvää, että tästä Kymi-langasta haluan neuloa huivin. Malli olikin yhtä helppo päättää, sillä Heidi suunnitteli Unimaa-ohjeen juuri tälle langalle. Täydellinen ohje, Nurmilinnun sisko, sama pitsikuvio, mutta tämä huivi on symmetrinen kapea puolikuu. Juuri sellainen, josta minä tykkään. Yhden muokkauksen tein, neuloin reunan pitsin sileänä neuleena enkä ainaoikeana, kuten ohjeessa. Tykkään siitä enemmän tällaisena.

 

 Lanka on aivan ihanaa, niin pehmeää, että se suorastaan hyväilee ihoa. Ja värikin on kaunis, siinä on juuri sopivasti pientä sävyvaihtelua. Suomalaiseen metsämaisemaan se sulautuu täydellisesti.

 

 Tämä huivi jää ehdottomasti omaan käyttööni, saatanpa joskus neuloa toisenkin jostakin toisesta väristä. 

 

Nyt jatkan mysteerihuivin neulomista ja valmistaudun ystäväni vierailuun keittämällä meille puolapuuroa. Seuraavaan kertaan!

 

Hepsi

Tour-de-Sock viides etappi, Trillian

Sukkakisan neljäs pari jäi minulta neulomatta matkan ja muiden kiireiden takia, mutta tämä viides valmistuikin sukkelasti.

 Malli: Flibbertigibbet, Lisa K. Ross
Lanka: Four Seasons Gründl Hot Socks Neon
väri 82, 210 m/50g,
75% merino, 25% nylon
Puikot: pyöröt nro 2,25
Koko: S, 39-40
Menekki: 63 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin, 54 s -> 66 s
Kärjet silmukoitu neulomalla
Lisätietoa Ravelryssa

 

 Ohje julkaistiin elokuun 20. päivä klo 17, ja sain sukat valmiiksi torstaina päivällä. Tällä etapilla sijoitukseni oli 66. Siihen olen enemmän kuin tyytyväinen.

Näiden sukkien jippo oli luomisreunassa. Siihen neulottiin tuollainen röyhelö luomalla ensin peräti 126 silmukkaa. Heti ensimmäisellä kerroksella siitä sitten kaventui yli puolet pois. Helppoa, mutta näyttävää. Muuten tämän parin neulominen oli ihan peruskauraa ja mukavaa. Kiilakavennukset tehtiin jalkapohjassa. Nämäkin sukat neuloin peilikuviksi.

Langan väristä tykkään, ja lanka itsessäänkin on ihan ok. 

Viime viikonlopun vietin vanhojen opiskelukaverien kanssa ihanasti mökillä kauniista maisemasta nauttien. Juhlistimme meistä nuorimman kuusikymppisiä, ja hän sai yhdeksi lahjakseen sukat.

Viikonloppuun kuului hyvän ruuan, juoman, saunomisen ja maailmanparantamisen lisäksi myös patikointia Repoveden kansallispuistossa. Tässä pienet maistiaiset teillekin.

 

 Kuten kuvasta huomaa, ihan vähän tuli neulottuakin. Sen sijaan Repoveden aika hurjista poluista ei tullut kuvia otettua, vähän pelotti.

Seuraavalla kerralla esittelyssä Kymi-langasta neulottu huivi ja sitten ne viimeiset kisasukat, joista tulikin aika vinkeät. 

Mukavaa viikonloppua Sinulle!

Toivottelee

Hepsi

Tour-de-Sock kolmas etappi, Ford

Sukkakisan kolmas ohje julkaistiin elokuun ensimmäisenä päivänä, keskellä Tattoo-viikkoa ja 37v-hääpäivänämme. Aloitin kyllä sukat silloin, mutta ne valmistuivat vasta Sveitsissä 9. elokuuta.

 Malli: Bicycle Race, Heidi Nick
Lanka: iKKe Glitter Sock
väri Retriittispesiaalilanka 2016, 400 m/100g,
75% merino, 20% nylon, 5% stellina
Puikot: pyöröt nro 2,25
Koko: M, 39-40
Menekki: 74 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin, 68 s
Kärjet silmukoitu neulomalla
Lisätietoa Ravelryssa

 

 Alunperin olin kaavaillut tätä iKKen spesiaalilankaa huiviksi, minulla olisi ollut sille sopivanvärinen vyyhtikin kaveriksi. Jotenkin se nyt kuitenkin selvästi halusi juuri näiksi sukiksi. Langassa on hippunen kimalletta, joten hyvinhän se sopii yhteen helmien kanssa.

Tätä sukkaparia on neulottu kodin lisäksi autossa matkalla lentokentälle, junassa matkalla Zürichistä Arosaan ja kuopuksen kotona Arosassa. Raportointikuvat on otettu siellä iltahämärissä. Lentokoneeseen en uskaltanut näitä ottaa, koska neuloin metallipyöröillä. Huvittavaa oli se, että koneessa minulla oli matkaneuleena Unimaa-huivi, ja vasta Arosassa huomasin, että olin unohtanut huivipussiin myös yhdet metallipyöröt, eikä niistä mitään sanottu turvatarkastuksessa. Ainakin tällä kertaa läpi siis menivät.

Tykkäsin tästä mallista, samoin kuin Heidi Nickin tavasta kirjoittaa ohje. Hän käyttää värikoodeja kaavioissa, ja jotenkin ne sopivat minulle. Kantapää on näissä sukissa taas se mukava, jossa ei tarvitse poimia silmukoita.

Kaiken kaikkiaan sukista tuli oikein mieluisat, ja pitäisin nämä mielelläni itsekin, taitavat kuitenkin mennä lahjaksi. Kuka tietää!

Lopuksi taas tuttuun tyyliin kuvakoosteita ihan jostakin muusta eli mahtavalta Sveitsin matkalta. 

Lensimme Zürichiin ja sieltä jatkoimme junalla Churin kautta kohteeseemme Arosaan. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu kuopuksen kodin pihalta.

Perjantai oli sumuinen päivä, ja Alpit pysyttelivät piilossa, mutta se ei meitä haitannut.

Muina päivinä paistoi aurinko, ja kävimme mm. uutukaisessa karhupuistossa katsomassa Napa-karhua ja ihailemassa maisemia Weisshornin (2653 m) huipulta.

Yhtenä päivänä kävimme myös toisessa kantonissa, Toggenburgissa. Siellä oli aikaa vähän neuloakin pientä gondolihissi Seilbahn Selunia odotellessa. Vuorille oli menossa paljon väkeä, koska sää oli niin kaunis. Vähän kyllä hirvitti, tämä kuva antaa enemmän osviittaa hissimatkasta.

Viimeisenä päivänä pyörähdimme viehättävässä Churin kaupungissa matkalla lentokentälle. Mahtava matka, kyllä kannatti!

Nyt jatkan Unimaa-huivin hidasta päättelykerrosta ja valmistaudun henkisesti huomiseen siivousurakkaan, tulevan Suomi-Ruotsi yu-maaottelun seuraamiseen ja lauantaina julkaistavaan, viimeiseen sukkaohjeeseen. 

 

Mukavaa loppuviikkoa Sinulle!

Toivottelee

Hepsi