Kirjoittaja: Pia Lemmetty
Tyttäreni täyttää yhdeksän ja yksi hänen synttärilahjatoiveistaan olisi, että pääsisi ystävänsä kanssa viettämään lomapäivää Flamingo Spa:han. Ensin kylpylään, sitten syömään.
Toive on mielestäni kiva, kohtuuhintainen ja mikä parasta: se on myös ns. aineeton lahja. Ongelma on kuitenkin siinä, että toivetta ei voida toteuttaa. Flamingo on tiedotteessaan kertonut, että:
”Liikuntarajoitteisen henkilön osalta on huomioitava myös, että hygieniasyistä ei oman pyörätuolin – kuten ei myöskään lastenrattaiden tai rollaattoreiden – tuominen tiloihimme ole mahdollista. Lainattavissa on kaksi pyörätuolia vesipuistokäyttöön, joita ei valitettavasti voi ennakkoon varata. Ne luovutetaan käyttöön saapumisjärjestyksessä vastaanotostamme.”
Tyttäreni on vaikeasti lihassairas ja myös melko pienikokoinen. Nämä lainattavissa olevat pyörätuolit ovat niin suuria, että hän humpsahtaa niistä alas välittömästi. Turvallisuussyistä en myöskään halua enkä uskalla häntä kantaa joka paikkaan. Hän käy uimaterapiassa, ja kaupungin uimahalleissa on ihan ok, että hän tulee uimaan omalla SISÄkäyttöön tarkoitetulla pyörätuolilla, jonka renkaat vielä huuhdellaan ennen allasalueelle menoa. Sama ei onnistu Flamingossa.
Eivätkä Flamingon rajoitteet tähän lopu. Uusimmassa tiedotteessaan he kertovat, että heillä on ETU, joka tarkoittaa sitä, että mm. eläkeläiset ja työttömät sekä ”Vammaisavustajat” pääsevät uimaan maksutta keskellä arkipäivää. Minun on kovin vaikea ymmärtää, että vaikeasti liikuntavammaisen tyttäreni liikkumisen mahdollistava tekijä on mikään etu – se on välttämättömyys, ei etu. Yleensä avustajalla on vapaa pääsy lähes kaikkialle, olipa kyseessä Linnanmäki, kaupungin uimahalli tai VR. Yksityistä toimijaa, kuten Flamingoa, tämä ei tietenkään velvoita, mutta asenteesta maksut kertovat sitäkin enemmän.
Asiaa Flamingosta tiedusteltuamme saimme tällaisen lisäselvityksen asiaan:
”Vuosien varrella olemme huomanneet, että monesti kaikkein kiireisimpään aikaan tultaessa Vesipuisto- tai Kylpyläkokemus ei henkilökohtaista avustajaa tarvitsevalle ole välttämättä ollut kaikelta osin miellyttävä”.
En tiedä, kenelle on miellyttävää olla alasti 100 muun ihmisen kanssa pienessä, kosteassa tilassa? Millä oikeudella Flamingo tekee tällaisia päätöksiä liikuntavammaisten puolesta? Mielestäni tämä kuulostaa kyllä paljon enemmän siltä, että vammaiset halutaan pitää pois Flamginosta kiireiseen aikaan? Eihän vammaiset tai heidän vanhempansa töissäkäyviä, muuten tavallisia ihmisiä voi olla, eihän?
Jäin miettimään, miten kerron tyttärelleni ja hänen kavereilleen, että heidän on mietittävä uusi suunnitelma. En tiedä, miten kerron hänelle, että vammaisuus on vielä yrityksiä pyörittävien, ”tavallisten” aikuisten ihmisten silmissä niin pelottava asia, että tällaisia rajoitteita tehdään. Ehkä en kerro, ehkä mieluummin otan itselleni taakaksi sen, että olen ”tyhmä äiti” kun en päästä lastani vesipuistoon. Tyhmä äiti kun on ehkä kuitenkin paremmin ymmärrettävissä kuin se, että ei vammansa takia kelpaisi muiden joukkoon.
Leijonaemot ry:n viesti: Leijonaemot ry on huolissaan siitä, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten tasa-arvo ja oikeus tavalliseen elämään eivät toteudu, jos heillä ei ole mahdollisuutta käyttää tarvitsemiaan apuvälineitä eikä avustajaa.
