Koulu ja menneisyys https://journal.fi/koulujamenneisyys fi-FI Koulu ja menneisyys 0780-7694 Esipuhe https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/69994 <p>Vuosikirjan 2017 päätoimittajan esipuhe</p> Janne Säntti ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 VII VIII Akateemisen koulutuksen ihanteet rehtoreiden puheissa 1920-luvulta tähän päivään https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70020 <p>Artikkeli tarkastelee akateemiseen koulutukseen liitettyjä ihanteita suomalaisen yliopistohistorian eri vaiheissa. Aineistona ovat Turun ja Helsingin yliopistojen rehtoreiden lukuvuoden avajaispuheet vuosilta 1920–2016 (yht. 189). Analyysi rajattiin puheiden kohtiin, joissa käsiteltiin yliopistokoulutuksen päämääriä. Teemoittelemalla aineistosta hahmottui viisi ihannetta, jotka ilmenevät puheissa koko tarkastelujakson läpäisevinä jatkumoina, mutta joiden merkitykset ja painotukset ovat vaihdelleet ajassa. Ihanteet ovat sivistys, kansakunnan palveleminen, asiantuntijuus, kansainvälisyys ja lahjakkuus. Kahden viime vuosikymmenen aikaiset puheet ilmentävät suomalaisen yliopistokoulutuksen traditiossa käännettä kohti markkinamuotoisuutta.</p> Raakel Plamper Hanna Laalo ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 1 35 Oppikouluun vai ei? Muistoja oppikouluun siirtymisestä 1920-1970-lukujen Suomessa https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70021 <p>Artikkeli perustuu vuonna 2013 toteutettuun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran <em>Minun koulumuistoni</em> -keräykseen. Siinä tutkitaan, miten 1920–1970-luvuilla oppikoulua käyneet tai sen ulkopuolelle jääneet muistelijat kertovat oppikouluun siirtymisestä. Keruuaineistosta poimitaan tarkastelun kohteeksi 138 kertomusta, joissa viitataan oppikouluun. Menetelmänä on aineistolähtöinen vertailu, jonka tukena käytetään muistelma- ja elämäkertakirjallisuutta. Vertailun pohjalta tulkitaan muistelussa ilmeneviä kokemuksia ja niiden eroja.</p> <p>Artikkelissa osoitetaan, että muistelijat kokevat oppikouluun pyrkimisen merkittävänä yhteiskunnallisena rajana. Kouluun pyrkimistä tukivat vanhempien lisäksi kansakoulunopettajat. Äidit puolustivat varsinkin tyttöjen kouluttamista, johon isät suhtautuivat varauksellisemmin. Siirtyminen oppikouluun merkitsi myös sopeutumista uudenlaiseen koulukulttuuriin.</p> <p>Muistelijat pohtivat myös oppikoulun ulkopuolelle jäämistä. Pohdintaan vaikuttavat syrjäseudulla asumisen lisäksi myöhemmät elämänvaiheet sekä sosiaalinen vertailu, joka heräsi, kun oppikoulun ulkopuolelle jääneet asuivat alueilla, joilla osa lapsista siirtyi oppikouluun, osa ei. Miespuoliset muistelijat selittävät oppikoulun ulkopuolelle jäämistä köyhyydellä ja naiset puuttuneilla opiskelumahdollisuuksilla. Vaikka toisen maailmansodan jälkeen oppikouluverkko tiheni ja koulunkäyntimahdollisuudet paranivat, muistelijat perustelevat oppikoulun ulkopuolelle jäämistä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Ilmeisesti muistelijoiden vanhempien asenteet ja käsitykset koulunkäynnistä siirtyivät seuraavalle polvelle, joka omaksui ne mielipiteitä tarkemmin erittelemättä.</p> <p>Suuret ikäluokat toivat oppikouluihin oppilastulvan ja ennen peruskoulun tuloa kilpailun oppilaspaikoista. Ainakin 1980-luvulle saakka osa oppikoulujen opettajista ja lasten vanhemmista halusi säilyttää jotain arvokkaaksi kokemastaan oppilaita valikoivasta oppikoulusta ja suhtautui kriittisesti peruskouluun sekä koulukulttuurin muuttumiseen.</p> Pauli Arola ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 37 71 Peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä menneisyyden tapahtumien merkityksistä https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70022 <p style="margin: 0px; line-height: 150%;"><span style="margin: 0px; line-height: 150%; font-family: 'Times New Roman',serif; font-size: 12pt;">Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulun päättövaiheessa olevien nuorten käsityksiä siitä, millaisia menneisyyden tapahtumia he pitävät merkityksellisenä. Tutkimus toteutettiin yhdessä pääkaupunkiseudun yhdeksännen luokan opetusryhmässä keväällä 2017. Oppilaat pohtivat ryhmäkeskusteluissa historian merkitystä. Ryhmähaastattelun pohjustukseksi oppilaat valitsivat 41 historian tapahtumakortista henkilökohtaisen historianarratiivinsa kannalta merkityksellisimmät. Tutkimuksessa seurattiin tarkemmin viiden oppilaan muodostaman ryhmän työskentelyä. Historian samaistumiskohteena kansallinen menneisyyskertomus näyttäytyi heillä eurooppalaista narratiivia vahvempana. Artikkelissa tarkastellaan oppilaiden korttivalintaperusteita ja sitä, millainen näkemys heillä on historiasta. </span></p> Johanna Norppa ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 73 94 Eurooppa-koulun oppilaiden identiteetti: suomalainen, eurooppalainen vai jotain muuta? https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70025 <p>Tässä tutkimuksessa identiteetin käsite on rajattu siten, että tutkin oppilaiden identiteettiä suomalaisen ja eurooppalaisen identiteetin kautta. Eurooppa-koulun suomenkielisen kieliosaston oppilaat antavat mielenkiintoisen näkökulman suomalaisuuteen ja eurooppalaisuuteen, koska he ovat Suomen kansalaisia ja puhuvat suomen kieltä mutta asuvat ja käyvät koulua Belgiassa. He opiskelevat suomeksi, mutta seuraavat suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelman sijaan Eurooppa-koulujen omaa opetussuunnitelmaa.</p> Tanja Taivalantti ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 95 117 Lastentarhanopettajaksi talvisodan aikana. Päiväkirja henkisen ja ammatillisen kasvun kuvaajna https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70023 <p style="margin: 0px; line-height: 150%;"><span style="margin: 0px; color: black; font-family: 'Times New Roman',serif;"><span style="font-size: medium;">Tässä artikkelissa pureudun vain niihin Siiri Vallin (3.11.1919–21.12.2005) päiväkirjoihin, jotka ajoittuvat aikaan vähän ennen talvisodan syttymistä, itse sota-aikaan ja sen jälkeisiin tunnelmiin, siis aikoihin, jolloin Siiri Valli opiskeli Ebeneserissä. Myöhemmin hän toimi muun muassa Ebeneserin lastenlaitosten johtajana (1959–1963) ja lastentarhaseminaari Ebeneserin rehtorina (1959–1970). Käytän hänestä joko tuttavallisesti nimeä Siiri tai Siiri Valli, vaikka hänen tyttönimensä oli Hiltunen.</span></span></p> Jenni Tinell ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 119 140 Rantasalmi suomenkielisen kansanopetuksen edelläkävijänä ja kouluhistoriansa hyödyntäjänä https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70026 <p style="margin: 0px;"><span style="margin: 0px; font-family: 'Cambria',serif;"><span style="font-size: medium;">Rantasalmi, itäsuomalainen kunta, on lähes 440-vuotiseen historiansa aikana toiminut kansanopetuksen ja koulutuksen edelläkävijänä pitäjänkouluista kunnalliseen keskikouluun ja musiikkiteatteripainotteiseen lukioon. Kuvaan tässä artikkelissa Rantasalmen koulutushistorian taustaa ja eri koulujen jatkumoa pitäjänkouluista peruskouluaikaan. <span style="margin: 0px;">&nbsp;</span></span></span></p> <p style="margin: 0px;"><span style="margin: 0px; font-family: 'Cambria',serif;"><span style="font-size: medium;">&nbsp;</span></span></p> Erja Kosonen ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 141 158 Kirjoittajat https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/70001 <p>Vuosikirjan kirjoittajatiedot</p> Janne Säntti ##submission.copyrightStatement## 2018-03-29 2018-03-29 55 159 159