Kasvatus & Aika https://journal.fi/kasvatusjaaika <p><em>Kasvatus &amp; Aika</em> on vuodesta 2007 ilmestynyt <strong>kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.</strong> Monitieteinen Open Access -julkaisu on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena kasvatushistorian johtavana kotimaisena tiedejulkaisuna.<br><br>Lehteä julkaisee <a href="http://www.kasvhistseura.fi/">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura</a>.<br>Lehdessä julkaistaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, tieteellisiä katsauksia, ajankohtaispuheenvuoroja ja kirja-arvioita.<br><br>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</p> fi-FI [email protected] (Kirsi-Maria Hytönen) [email protected] (Essi Jouhki) ti, 20 maalis 2018 00:00:00 +0200 OJS 3.1.0.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Kilpailun arvosta ja arvoista https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69913 <p>Pääkirjoitus</p> Kirsi-Maria Hytönen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69913 ti, 20 maalis 2018 00:00:00 +0200 Steinerkasvatus sivistyskäsityksen viitekehyksessä https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69903 <p>Artikkelissa pohditaan minkälaisiin lähtökohtiin ja filosofisiin olettamuksiin steinerkasvatuksen toiminta ja sivistyskäsitys perustuu. Keskustelemme sivistyksen monimuotoisuudesta ja avaamme steinerkasvatuksen ihmiskäsitystä vertailemalla Rudolf Steinerin ja Wilhelm Diltheyn käsitteitä hengentieteestä (<em>Geisteswissenshaft</em>). Dilthey näki luonnon- ja henkitieteiden välisen laadullisen eron perustavanlaatuisena. Steinerin <em>Geisteswissenschaft </em>taas ei ole erillinen tieteellinen alue suhteessa muihin alueisiin, vaan pyrkimys sovittaa tieteellinen toiminta monistiseen ja idealistiseen katsantokantaan, jossa ihminen ja maailma (kuten myös tietoisuus ja luonto) ovat osa samaa holistista kokonaisuutta. Näkemys ihmisen henkisestä kehityksestä – jossa henki viittaa maailman ontologiseen rakenteeseen – on keskeinen teoreettinen olettamus steinerkasvatuksen taustalla.</p> <p>Nostamme steinerkoulun sivistyskäsityksen korostuksina esiin yksilöllisyyden tukemisen, esteettisyyden ja luontosuhteen. Steinerkasvatuksen idealistinen sivistyskäsitys näyttäytyy hyvin kokonaisvaltaisena, jossa on piirteitä klassisesta sivistysperinteestä. Se on sopusointua, yhteyden löytämistä itseen, toisiin ihmisiin ja luontoon. Se asettuu omalta osaltaan vastavoimaksi suuntauksille, jotka korostavat kilpailuyhteiskunnan arvoja koulun kehittämisen lähtökohtana. Kilpailua ja tehokkuusajattelua pyritään korvaamaan painottamalla eettistä vapautta, yhteisöllisyyttä, mielikuvitusta, esteettisyyttä ja luontosuhdetta. Kognitiivisten taitojen rinnalle nostetaan tunteen ja tahdon kehitys. Tavoitteena on eettinen persoonallisuus eli vapaa yksilö, joka toimii epäitsekkäästi laajemman kokonaisuuden hyväksi.</p> Jan-Erik Mansikka, Jarno Paalasmaa ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69903 ma, 19 maalis 2018 00:00:00 +0200 ”Ei oo lasten terveellistä fanittaa tuollaista” – Lasten musiikinkulutuksen muutos ja siihen liittyvät jännitteet poptähti Sannia koskevassa mediakeskustelussa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69907 <p>Lasten musiikinkulutuksen nuorisokulttuuristuminen on nostanut viime vuosina esiin monenlaisia kasvatuksellisia kysymyksiä. Tämä artikkeli tuo näitä kysymyksiä akateemisen keskustelun piiriin analysoimalla poptähti Sannin <em>Että mitähän vittua </em>ja <em>Vahinko</em> -hittien vuonna 2016 aiheuttamia mediakohuja. Artikkeli paneutuu siihen, millaisia lapsiyleisöihin liittyviä kasvatuksellis-moraalisia jännitteitä kappaleiden nostattama mediakeskustelu sisälsi ja minkälaisista lapsuuden mediamaiseman laajemmista muutoksista nämä jännitteet viestivät. Kohuja ja niiden sisältöä tarkastellaan myös osana mediankäyttöä koskevan huolipuheen laajempaa historiallista kaarta.</p> Janne Poikolainen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69907 ma, 19 maalis 2018 00:00:00 +0200 Matemaattis-loogisen rationaliteetin varjossa – Kriittinen ajattelu ja autonomia kasvatuksessa valistuksesta nykypäivään https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69901 <p>Tarkastelen tässä artikkelissa kriittisen ajattelun ja autonomisen toimijuuden kehittymistä valistuksen ajasta nykypäivään. Olen rajannut tarkasteluni pääosin eurooppalaiseen ajatteluun siitä syystä, että monet nykypäivän ihmisen ajattelutavoille ja toimijuuskäsityksille ominaiset piirteet ovat kehittyneet nimenomaisesti Euroopassa.<br><br> Artikkeli alkaa lyhyellä katsauksella valistuksen ajan keskeisiin ajatuksiin kriittisestä ajattelusta ja autonomisesta toimijuudesta. Tämän osion jälkeen siirryn sosiologian syntyhetkien kautta käsittelemään sitä, miten kriittinen ajattelu on kytketty autonomiseksi esitettyyn, talousrationaaliseen toimijuuteen kapitalistisen yhteiskunnan tarpeiden vuoksi. Tätä kulttuurihistoriallista prosessia tarkastelen tarkemmin Antonio Gramscin hegemonia-ajattelun avulla. Gramscin ajattelun avulla esitän artikkelissani, että se millaisia ajattelu- ja toimintatapoja arvostamme kunakin aikakautena on suurilta osin poliittis-historiallisesti tuotettua ja ne siirtyvät kulttuurin avulla ihmisille, kun niitä eletään todeksi omassa elämässä. Lopuksi Gramscin ajatusten pohjalta väitän, että nykyinen talousrationaalinen toimijuuskäsitys on sidottu sellaisiin kriittisen ajattelun taitoihin, joihin ei voida nähdä kytkeytyvän mahdollisuutta nähdä ja toimia toisin. Tämän vuoksi nykykasvatuksen keskeisiä tehtäviä olisi mielestäni istuttaa yksilöihin kyky toisinajatteluun ja -toimimiseen, ennen kuin nykyisten elämäntapojemme aiheuttamat ongelmat kasvavat niin valtaviksi, ettei niille voida enää yhtään mitään.</p> Perttu Männistö ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69901 ma, 19 maalis 2018 00:00:00 +0200 Hyveet kilpailuharhojen tuolla puolen https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69112 <p>Lectio praecursoria kasvatustieteen vaitoskirjaan <em>Kilpailun kasvatuksellisista ongelmista. Hyveitä 2000-luvulle</em>, Tampereen yliopistossa 24.11.2017.</p> <p>Lektio tarkastelee kilpailun aatehistoriallista kehkeytymistä ja kontrastoi kilpailua perenniaalisiin ja ekososiaalisiin hyveisiin tässä ajassa.</p> Jani Matti Pulkki ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69112 ma, 19 maalis 2018 08:41:03 +0200 Soturikansasta rauhanrakentajaksi: suomalaisuuden myyttien historia https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69179 <p>Arvosteltu teos: Ahonen, Sirkka 2017. Suomalaisuuden monet myytit. Kansallinen katse historian kirjoissa. Helsinki: Gaudeamus. 247 s.</p> Eemeli Hakoköngäs ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/69179 ke, 07 helmi 2018 00:00:00 +0200