https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/feed Kasvatus & Aika 2018-08-16T11:18:33+03:00 Kirsi-Maria Hytönen [email protected] Open Journal Systems <p><em>Kasvatus &amp; Aika</em> on vuodesta 2007 ilmestynyt <strong>kasvatuksen historiallis-yhteiskunnallinen julkaisu.</strong> Monitieteinen Open Access -julkaisu on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena kasvatushistorian johtavana kotimaisena tiedejulkaisuna.<br><br>Lehteä julkaisee <a href="http://www.kasvhistseura.fi/">Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura</a>.<br>Lehdessä julkaistaan vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, tieteellisiä katsauksia, ajankohtaispuheenvuoroja ja kirja-arvioita.<br><br>Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.</p> https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74126 Lukemisen kokemuksia ja käytäntöjä etsimässä 2018-08-16T11:18:31+03:00 Kirsti Salmi-Niklander [email protected] <p>&nbsp; Teemanumeron "Lukemisen kokemukset ja kulttuurit" pääkirjoitus.</p> 2018-08-06T13:01:10+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74127 Lukuhalun paluu: motivaation käsite suomalaisessa lukemistutkimuksessa toisen maailmansodan jälkeen 2018-08-16T11:18:31+03:00 Ilkka Mäkinen [email protected] <p>Artikkelissa tarkastellaan motivaatioterminologian käyttöä suomalaisessa lukemistutkimuksessa toisen maailmansodan jälkeen. Tämän retorisen käytännön tausta on lukuhalukäsitteen ja -termin rooli suomalaiskansallisen liikkeen ideologiassa 1800-luvulla. Se puolestaan oli yhteydessä kansainväliseen sisäistä motivaatiota koskevaan lukuhaludiskurssiin, jonka terminologinen ilmentymä oli ranskan kielessä <em>goût de la lecture, </em>englannissa <em>love of/for reading</em>, saksassa <em>Leselust, </em>ruotsissa <em>läs(e)lust </em>jne. 1900-luvun alusta lähtien emotionaalisia termejä, kuten <em>lukuhalu</em>, käytettiin aikaisempaa vähemmän julkisissa ja tieteellisissä kirjoituksissa. Motivationaalisten käsitteiden käyttö sosiologisessa lukemistutkimuksessa oli niukkaa. Tämä rajoitti mm. 1970-luvun suuren lukemistutkimusprojektin tavoitteita. 1980- ja 1990-luvuilla esiintyi pyrkimyksiä avata metodologisia näköaloja, jotka sallisivat motivationaalisten tekijöiden mukaanoton tutkimukseen. PISA-testien laukaisema motivationaalisen tutkimuksen kansainvälinen renessanssi on virkistänyt suomalaistakin tutkimuksta ja on muutenkin vaikuttanut mullistavasti yleiseen lukemisdiskurssiin tavalla, joka tuo mieleen tilanteen 1800-luvun lopulla.</p> 2018-08-06T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74128 Lukeminen – yksityinen vai yhteisöllinen tapahtuma? 2018-08-16T11:18:32+03:00 Tuija Laine [email protected] <p>Artikkelissa tarkastelen Elämää lukijana -muistitietokeruun 13 edustavimman kertojan avulla yhteisöllistä lukemista sisällönanalyyttisesti. Yhteisöllisellä lukemisella tarkoitan yhdessä tapahtuvaa, sosiaalista lukemista erotuksena yksin lukemisesta. Tutkin, millaisiin tilanteisiin yhteisöllinen lukeminen on liittynyt, keitä lukutilanteeseen on osallistunut ja missä kulkevat yhteisöllisen ja yksityisen lukemisen väliset rajat. Vertaan eri aikojen lukukokemuksia keskenään erityisesti yhteisöllisen lukemisen näkökulmasta saadakseni selville, onko yhteisöllinen lukeminen muuttunut vuosisatojen kuluessa ja jos on, niin miten.<br><br> Tutkimus osoitti, että pitkäkestoisia yhteisöllisen lukemisen muotoja ovat ääneen lukeminen ja toistolukeminen. Koska nämä elementit ovat säilyneet, niillä on selvästi merkitystä ihmisten elämässä ja ne ovat tärkeitä erityisesti lasten tasapainoisen kehityksen kannalta. Siksi niiden lisääminen on tärkeää. Yhdessä lukeminen lisää turvallisuuden ja läheisyyden tunteita, lukemiseen liittyvä eläytyminen antaa tilaa luovuudelle ja ääneen lukeminen lisää ryhmään kuulumisen tunnetta ja edistää sosialisaatiota.</p> 2018-08-06T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74129 Kirjan tuntu ja tunnelma osana lukemisen käytäntöjä 2018-08-16T11:18:32+03:00 Anna Kajander [email protected] <p class="xmsonormal" style="margin: 0cm; margin-bottom: .0001pt; line-height: 150%;"><span style="color: black;">Tässä artikkelissa kiinnitän huomiota lukemisen materiaalisuuteen ja siihen sidoksissa oleviin käytäntöihin. Tarkastelen<em> Elämää lukijana</em> -aineistosta valittujen 50 kirjoituksen pohjalta, millaisia merkityksiä kirjaesineisiin liitetään ja miten näiden on koettu vaikuttavaan lukemisen käytäntöihin. Artikkelin teoreettinen viitekehys perustuu etnologiseen kulttuurianalyysiin sekä materiaalisen kulttuurin tutkimukseen.</span></p> 2018-08-06T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74130 Osaavatko teinit enää lukea? Lukemisen kulttuurit yläkouluikäisten kirjoituksissa 2018-08-16T11:18:32+03:00 Julia Harju [email protected] <p>Lasten lukemisen tavat ovat muuttuneet ja perinteisen kaunokirjallisuuden lukemisesta on tullut harrastus muiden joukossa. Tämä käy ilmi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran<em> Elämää lukijana</em> -keruun lasten kirjoituksissa, kun sitä tarkastellaan folkloristisen lapsinäkökulmaisen tutkimuksen keinoin. Keruuaineistossa lukemisen tavat tulevat kuulluiksi sellaisina kuin lapset itse niistä kertovat. Lapsilta muistitietoa on kerätty vähän, vaikka muistitietoaineistot muuten kuuluvat olennaisesti folkloristiikkaan. Lapsilta kerättyyn muistitietoon liittyy myös erityispiirteitä: ajallinen etäisyys ja sen vaikutukset puuttuvat ja kirjalliset taidot eivät ole aikuisia vastaavalla tasolla. Lasten lukemiseen liittyy oleellisesti koulu. Kirjallisuuden peruskouluopetuksen haasteena on tasapainoilu lukuinnon herättämisen ja eri kirjallisuudenlajeihin tutustuttamisen välillä. Kaipuu valinnan vapauteen toistuu lasten kirjoituksissa. Keruu on aikuisten suunnittelema ja toteuttama. Lasten kokemukset lukemisesta eivät istu aikuisten määrittämiin kategorioihin, esimerkiksi lapsille lehdet ja kirjat eivät ole selvärajaisia kategorioita. Lehtiä luetaan paljon ja niissä näkyy suurin ero sukupuolten välillä. Poikkeuksena tähän on <em>Aku Ankka</em>, joka kuuluu lähes jokaisen lapsen lukemistoon. Kirjoihin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Harva kertoo lukevansa paljon, mutta moni kertoo hyvän kirjan osuessa vastaan sen vievän mennessään. Digitaaliset tekstimuodot kilpailevat ajasta perinteisten lukemisten muotojen kanssa, mutta se ei tarkoita väistämättä lukemisen kuihtumista vaan sen muotojen monimuotoistumista.</p> 2018-08-06T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74131 Lukemisen merkitys ja muutos lukukokemuskertomuksissa 2018-08-16T11:18:33+03:00 Silja Juopperi [email protected] <p>Vapaa-ajan lukeminen on ollut viime aikoina mielenkiinnon kohteena eri tieteenaloilla ja julkisessa keskustelussa. Tässä artikkelissa tarkastelen<em> Elämää lukijana</em> -keruuseen vastanneiden kertomuksia lukukokemuksiin liitetyistä merkityksistä. Olen kiinnostunut syistä, mikä saa heidät lukemaan vapaa-ajalla kirjoja ja mikä lukemisessa vetää puoleensa. Teemoittelin lukukokemuksille annettuja merkityksiä aineiston perusteella ja keskeisiksi teemoiksi nousivat intohimoinen lukeminen, salaa lukeminen, tietoa etsivä lukeminen, eskapistinen lukeminen ja viihdyttävä lukeminen. Kertojat lukivat intohimoisesti, kun lukemisesta tuli niin houkuttelevaa, ettei intoa voinut kontrolloida. Jos lukemista piti rajoittaa jonkun auktoriteetin toimesta, päätyivät kertojat lukemaan salaa. He lukivat salaa kolmesta syystä: lukemista ei hyväksytty, kirja ei ollut sopiva tai lukemisen ajankohta oli väärä. Vastaajat löysivät kirjoista monenlaista tietoa, kuten historiasta tai kulttuureista mutta kirjat tarjosivat myös vertaistukea ja samaistumisen kohteita. Lukemalla tavoiteltiin niin ikään pakoa arjesta tai jostain ikävästä elämässä sekä pelkästään viihtymistä. Esiin nousseita lukemisen merkitysten teemoja yhdistävää uppoutumisen lumo eli esteettinen illuusio sekä miellyttävän tunnetilan tavoittelu. Rinnalle tulleista medioista huolimatta koetaan kirja kertomuksissa edelleen 2010-luvulla merkittäväksi elämysten ja ymmärryksen kasvattamisen välineeksi.</p> 2018-08-06T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74178 Elämää lukijana: Toini Marjamaa 2018-08-16T11:18:33+03:00 Toini Marjamaa [email protected] <p><em>Elämää lukijana</em> -muistelukirjoitus: Toini Marjamaa (s. 1937).</p> 2018-08-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74179 Elämää lukijana: Kirsti Pesari 2018-08-16T11:18:33+03:00 Kirsti Pesari [email protected] <p><em>Elämää lukijana</em> -muistelukirjoitus: Kirsti Pesari (s. 1946).</p> 2018-08-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74180 Elämää lukijana: Petri Hirvonen 2018-08-16T11:18:33+03:00 Petri Hirvonen [email protected] <p><em>Elämää lukijana</em> -muistelukirjoitus: Petri Hirvonen (s. 1972).</p> 2018-08-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74181 Elämää lukijana: Jyri Luonila 2018-08-16T11:18:33+03:00 Jyri Luonila [email protected] <p><em>Elämää lukijana</em> -muistelukirjoitus: Jyri Luonila (s. 1989).</p> 2018-08-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74182 Elämää lukijana: Nimimerkki Inka 2018-08-16T11:18:33+03:00 Nimimerkki Inka [email protected] <p><em>Elämää lukijana</em> -muistelukirjoitus: Nimimerkki Inka (s. 2001).</p> 2018-08-15T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/74124 Kirjastojen monet roolit keskiajalla ja uuden ajan alussa – katsaus kirjastohistorian menetelmiin ja nykysuuntauksiin 2018-08-16T11:18:33+03:00 Miika Kuha [email protected] Susanna Niiranen [email protected] <p>Katsausartikkeli kirjastohistorian menetelmiin ja nykysuuntauksiin.</p> 2018-08-06T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement##