https://journal.fi/janus/issue/feed Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 2018-07-18T10:17:22+03:00 Helena Hirvonen [email protected] Open Journal Systems <p>Janus on Sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja Sosiaalityön tutkimuksen seuran julkaisema tieteellinen aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se postitetaan tilaajille. Vuoden 2018 alusta alkaen lehden pääkirjoitukset, artikkelit, puheenvuorot ja kirja-arviot julkaistaan lisäksi välittömästi avoimena verkkojulkaisuna. Janus käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle annettuja <a href="https://www.tsv.fi/fi/palvelut/tunnus">ehtoja</a>.</p> https://journal.fi/janus/article/view/70942 Tieto on valtaa - myös sosiaalitieteissä 2018-07-18T10:16:16+03:00 Katja Kuusisto [email protected] 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/65466 Valtion ja kuntien vastuunjako pitkäaikaistyöttöminen aktivoinnissa 2018-07-18T10:17:15+03:00 Peppi Saikku [email protected] <p>Tutkimuksen kohteena on ajallinen muutos pitkäaikaistyöttömien aktivointia sekä valtion ja kuntien välistä työn- ja vastuunjakoa koskevissa poliittisissa toimintalinjauksissa. Tutkimusaineistona ovat valitut hallitusohjelmat ja hallituksen esitykset ajanjaksolla 1995–2015. Analyyttisenä kehikkona on hallinta. Pitkäaikaistyöttömien aktivointia hahmotetaan hallinnan alueena, jossa valtion ja kuntien välinen työn- ja vastuunjako ilmentää vertikaalista ja horisontaalista koordinaatiota. Tuloksissa tunnistetaan kolme vaihetta. Aktiivisessa työvoimapolitiikassa pääasiallinen vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta määrittyy valtiolle ja työvoimahallinnolle, kuntien ja sosiaalitoimen tuella. Vuosituhannen vaihteessa siirrytään integroituun aktivointipolitiikkaan, jossa pitkäaikaistyöttömien aktivointi nähdään valtion ja kuntien yhteisvastuuna. Tästä huolimatta kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja vastuut pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa lisääntyvät. Kolmannessa vaiheessa julkisen sektorin vastuu muuttuu epäselväksi yksilövastuun ja markkinaehtoisuuden korostuessa.</p> 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/66411 Asiakaslähtöisyys tavoitteena työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa 2018-07-18T10:17:01+03:00 Riitta-Liisa Kokko [email protected] <p>Artikkelissa tarkastellaan asiakaslähtöisyyden ilmenemistä työllistymistä edistävässä monialaisessa ja lakisääteisessä TYP-yhteispalvelussa työntekijöiden kuvaamana. TYP-palvelussa tavoitellaan henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja asiakaslähtöisyyttä. Millä tavoin asiakaslähtöisyys ilmenee työntekijöiden kuvauksissa TYP-palvelun asiakastyössä? Tutkimuksen aineistona ovat kuuden TYP-verkoston työntekijöiden 19 teemahaastattelua. Aineiston analyysin viitekehyksenä käytettiin käsitteitä järjestys ja muutos sekä asiakkaan tilanne ja asiakkuus. Tutkimuksessa jäsentyi kolme työorientaatiota: asiakaslähtöinen, organisaatiokeskeinen ja toimenpidekeskeinen työote. Lakisääteisyys ja velvoittavuus ohjasivat palvelua organisaatio- ja toimenpidekeskeisyyteen. Asiakaslähtöisyys esiintyi asiakkaan prosessin tukemisena, organisaatiokeskeisyys palvelukokonaisuuden turvaamisena ja toimenpidekeskeisyys valintoina palvelukonseptista. TYP-palvelu tuotti yhteistyöhön järjestystä ja muutosta. Asiakaslähtöisyys toteutui suurelta osin toimenpidekeskeisen työorientaation rinnalla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/60759 Kun kukkahattutäti onkin setä – miesainokainen sosiaalityössä 2018-07-18T10:17:22+03:00 Janne Alanko [email protected] Tarja Orjasniemi [email protected] <p>Sosiaalityö mielletään naisvaltaiseksi alaksi ja ammatiksi, jonka käytännöt ja arvot kytkeytyvät länsimaisissa kulttuureissa feminiinisinä pidettyihin ominaisuuksiin. Sukupuolta sosiaalityössä ja sosiaalityön maskuliinisuutta on tutkittu vielä vähän. Tämä tutkimus tuottaa tietoa sosiaalityön vähemmistöstä, miessosiaalityöntekijöistä, jotka hyvin usein edelleen ovat työyhteisöjensä ainokaisia. Aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijämiehen haastattelusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen miestutkimuksen, sosiaalityön tutkimuksen, työmarkkinatutkimuksen ja sukupuolirooleja käsittelevän kirjallisuuden varaan. Mielenkiinnon kohteena ovat miessosiaalityöntekijöiden kokemukset ainokaisuudesta työyhteisössä ja sosiaalityön käytännöissä. Ainokaisasemaan liittyi sekä hyötyä että haittaa niin työyhteisössä kuin asiakastyöskentelyssä. Miehet kokivat, että heille lankeaa helposti sukupuolen takia asiantuntijan rooli ja sukupuoli itsessään tuottaa pätevyyttä ja uskottavuutta työntekijänä. Maskuliinisuuteen liitettyihin odotuksiin vastaaminen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Miehille ohjautuu naistyöntekijöitä herkemmin haastavia asiakastapauksia. Suhteessa asiakkaisiin haastateltavat toivat esiin tarpeen olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutuksista asiakastilanteissa.</p> 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/69027 Vammaiset ja pitkäaikaissairaat oppisopimuskoulutuksen avulla avoimille työmarkkinoille 2018-07-18T10:16:24+03:00 Marja Leena Irjala [email protected] <p>Irjala, Marja, Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen erityisopiskelijoista Suomessa ja Saksassa</p> <p>Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.</p> <p>Oulu</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tiivistelmä</p> <p>Maassamme on tuhansia vammaisia ja pitkäaikaissairaita sekä muita erityisopiskelijoihin kuuluneita työelämän marginaalissa tai täysin ulkopuolella. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet vaikeimmin työllistyvien työvoiman käyttöön ottoa lisäämällä oppisopimuskoulutusta eli työpaikalla oppimisen ja teoriaopiskelun yhdistelmään perustuvaa ammatillisen koulutuksen menetelmän sen edelläkävijämaan, Saksan, malliin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tutkimus on monitieteinen, ammatillisen erityisopetuksen ja kasvatussosiologian aloihin kuuluva. Aineiston muodostavat 30:n Suomessa ja Saksassa oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin valmistuneen tai valmistuvan erityisopiskelijan haastattelut sekä molempien maiden koulutusjärjestelmien kartoitukset. Haastattelut toteutettiin suomeksi, saksaksi sekä kummankin maiden viittomakielellä. Analyysimenetelmänä on sovellettu kolmivaiheista mallia sekä osittain narratiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys muodostuu vammaisuuden ja osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja arjen subjektiivisten kokemusten määrittelyistä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tulokset osoittivat, että Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty keskeytyksettä yhteistyössä maan työelämän kanssa. Ammatillinen koulutus, myös erityisopiskelijoiden osalta, tapahtuu siellä työpaikoilla. Suomessa taas ammatillista koulutusta on rakennettu laitosmaiseksi järjestelmäksi. Erityisopiskelijoiden oppisopimuskoulutus on ollut pienimuotoista kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Saksassa työnantajien lakisääteinen velvoite työllistää vammaisia yhdessä koulutusmallin valta-aseman kanssa antavat erityisopiskelijoille paremmat mahdollisuudet kuin Suomessa työllistyä avoimille työmarkkinoille kokopäivätyöhön.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Palkattoman avotyön käyttäminen oppisopimuskoulutuksen suorittaneiden vammaisten pysyvänä työllistämismuotona osoittautui molemmissa maissa ongelmaksi. Suurin osa haastatelluista oli kuitenkin sijoittunut koulutuksen jälkeen työsuhteeseen joko kokopäivä- ja erityisesti Suomessa osa-aikatyöhön. Ennen oppisopimuskoulutusta ja sen aikana haaastatellut olivat saaneet tukea perheeltään ja koulutuksen tukipalveluilta sekä vertaisiltaan. He olivat arjen hyvinvoinnin kokemuksissaan yhdenvertaisia ja sosiaalisia. Monet olivat sisukkaita, valoisia onnistujia. Työ on heille tärkeä arjen jäsentäjä, tuo riittävän toimeentulon ja antaa mahdollisuuden tulevaisuuden myönteiseen suunnitteluun.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Avainsanat:</em> oppisopimuskoulutus, osallisuus, pitkäaikaissairaus, subjektiivinen hyvinvointi, vammaisuus, yhdenvertaisuus</p> <p>&nbsp;</p> 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/66882 Yhteinen etu 2018-07-18T10:16:53+03:00 Risto Eräsaari [email protected] <p>Ei abstraktia, koska puheenvuoro.</p> 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/65769 Siirtymä aikuisuuteen eurooppalaisessa kontekstissa 2018-07-18T10:17:08+03:00 Henna Isoniemi [email protected] 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/67702 Omaishoivan arkea tutkittuna tietona 2018-07-18T10:16:31+03:00 Pirkkoliisa Ahponen [email protected] 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/67692 Tukea tarvitsevista ja siitä riippuvaisista 2018-07-18T10:16:38+03:00 Tytti Poikolainen [email protected] 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/janus/article/view/67682 Sukupuolikysymys vailla vastausta 2018-07-18T10:16:46+03:00 Panda Eriksson [email protected] Varpu Alasuutari [email protected] 2018-05-31T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement##