https://journal.fi/elore/issue/feed Elore 2018-06-26T14:06:10+03:00 Tiina Seppä [email protected] Open Journal Systems <p>Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti. Elorea julkaisee Suomen&nbsp;<a href="http://www.kansantietoudentutkijat.fi/" target="_blank" rel="noopener">Kansantietouden Tutkijain Seura ry</a>, ja lehdessä on folkloristiikan ja lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia.</p> https://journal.fi/elore/article/view/72809 Teemanumeron saatteeksi: Ajattelevan maiseman kerrostumia 2018-06-26T14:06:04+03:00 Riina Haanpää [email protected] Simo Laakkonen [email protected] <p>Itämerensuomalaiset tarkastelivat maisemaa kysymysten sarjana. He lähestyivät maisemaa pienten ja suurten kysymysten muodostamana aineellisena ja aineettomana karttana, joka ylti yksittäisen ihmisen arjen arvoituksista maailman synnyn syövereihin. Claude Lévi-Straussin mukaan myytit ajattelevat meissä (Siikala 2013, 20). Maiseman meille muovaamat arvoitukset eivät ole kadonneet jääkauden jälkeisenä aikana mihinkään. Kun nykyihminen istuu illan tullen rantanuotiolla tai vaaran laella aamun sarastaessa, maisema tiedustelee pelkällä olemassaolollaan: mikä minä olen, mistä olen tullut, mikä minua muovaa ja miten ehkä muutun tulevaisuudessa? Mikä minun paikkani on ihmisen maailmassa?<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72810 Uudelle julkaisualustalle 2018-06-26T14:06:04+03:00 Niina Hämäläinen [email protected] Nika Potinkara [email protected] <p>Tämän numeron myötä <em>Elore </em>liittyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ylläpitämässä journal.fi-palvelussa ilmestyvien tiedejulkaisujen joukkoon, johon tällä hetkellä kuuluu jo noin 60 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa. Seuraavasta numerosta alkaen myös Eloren toimitusprosessi pyritään siirtämään tälle alustalle, ja tulevien parin vuoden kuluessa lehden koko neljännesvuosisatainen julkaisuarkisto saadaan samaan paikkaan talteen.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72812 Esteettinen maisemasuhde ja ympäristövastuu 2018-06-26T14:06:05+03:00 Yrjö Sepänmaa [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72813 Rintamakirjeissä rakentuva sodan maisema 2018-06-26T14:06:05+03:00 Sonja Hagelstam [email protected] <p>&nbsp;</p> <p><span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Jatkosota 1941–1944 vei suomalaiset sotilaat kauaksi itään – alueille, jotka monin tavoin erosivat kotiseudun totutusta ympäristöstä. Artikkeli käsittelee sotilaiden kokemuksia maisemasta, sitä mitä ajatuksia ja tunteita se heissä herätti ja kuinka he arjen käytännöissään ottivat vieraan maiseman haltuunsa ja muunsivat sen ”omaksi”.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Artikkelin aineisto koostuu viiden sotilaan jatkosodan aikana kirjoitetuista rintamakirjeistä. Mitä kirjeet kotiin kertovat sotilaiden ja maiseman välisestä vuorovaikutuksesta? Millaiseksi maisema rakentui sotilaiden läheisilleen kirjoittamissaan kirjeissä? Miten he kokivat maiseman ja mitä tunteita se heissä herätti? Miten he ottivat vieraan maiseman haltuunsa?<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Sotilaille sodan ja rintaman maisema oli monin tavoin ristiriitainen. Jatkosodan aikana sotilaat kohtasivat sodan tuhoaman, runteleman ja vääristämän maiseman, toisaalta ”bolševikkiparatiisin” primitiivisyyden ja toisaalta taas Itä-Karjalan koskemattoman ja kauniin luonnonmaiseman. Kirjeissään sotilaat kuvailivat havaitsemaansa, ja pukemalla näkemäänsä sanoiksi rakentui niissä kuvia maisemasta – kuvia, jotka sotilaat eri syistä halusivat jakaa läheistensä kanssa. Kotiväkeä ei haluttu turhaan huolestuttaa tai järkyttää, mikä osin selittää, miksi kirjeet eivät yleensä sisältäneet yksityiskohtaisia kuvauksia rintamasta kuoleman tai tuhon maisemana. Artikkelissa osoitan, miten sotilaat kirjeissään rakensivat kuvia rintamamaisemasta, jossa oli useita yhtymäkohtia kotiseutuun. Vaikka sotilaat eivät täysin vaienneet väkivallan merkeistä maisemassa tai kaikesta, mikä tuntui vieraalta ja oudolta, painopiste oli kuitenkin turvallisuutta ja jatkuvuutta ylläpitävissä aiheissa.</p> 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72814 Kohti vedenpinnan alaista humanistista maisemaa 2018-06-26T14:06:05+03:00 Mika Tolvanen [email protected] Simo Laakkonen [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72816 Aistikävely kaupunkimaisemaan 2018-06-26T14:06:05+03:00 Inkeri Aula [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72817 Paikannimien kerrostumat maaseudulla ja kaupungissa nimistöntutkijan kohteina 2018-06-26T14:06:05+03:00 Terhi Ainiala [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72818 Uushenkinen työ 2018-06-26T14:06:06+03:00 Mira Karjalainen [email protected] <p>Tutkimus tarkastelee monitieteisesti etnografisen aineiston avulla mindfulnessia ja työn hämärtyviä rajoja uusliberalismin ja jälkimaallistumisen viitekehyksessä. Aineisto kerättiin kansainvälisessä intensiivistä tietotyötä tekevässä muille organisaatioille palveluja tarjoavassa asiantuntijayrityksessä. Asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Siksi tämä maaperä on hedelmällinen erilaisille työpaikkojen mindfulness-ohjelmille, jotka ovat nousseet organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja johdon välineeksi. Mindfulnessin uskotaan auttavan läsnäolossa, keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa ja lisäävän siten työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p>Kenttätyömuistiinpanoista, haastatteluista, päiväkirjoista ja yritysmateriaaleista koostuvaa aineistoa analysoimalla tarkasteltiin merkityksiä ja pyrkimyksiä, joita mindfulness tuottaa työelämäkontekstissa. Aineiston analyysi nosti esille neljä teemaa, jotka ilmenevät sekä organisaatio- että yksilötasolla: holistinen työntekijä, henkisyyden herättely ja torjunta, henkisyys ratkaisuna työn aiheuttamiin ongelmiin ja henkisyys suorituksena. Aineistoa analysoitaessa kävi ilmeiseksi, ettei tutkimuskirjallisuudesta löytynyt sopivaa teoriaa selittämään ja yhdistämään tutkimuksessa esiin nousseita teemoja. Toimivan teorian puutteessa siirryttiin aineiston analyysissa grounded theorya hyödyntäen teemat yhteen kokoavaan teorianmuodostukseen. Näin analyysista nousi esiin uusi teoria uushenkisestä työstä, jossa yhdistyvät uskontososiologian ja laajemmin uskonnontutkimuksen ajatukset jälkimaallistumisesta ja henkisyyden kasvusta sekä organisaatiotutkimuksen tunnetyön teoriat. Uushenkinen työ tarkoittaa työntekijän henkisyyden valjastamista osaksi työtä. Tavoitteena on organisaation kannalta hyvä lopputulos – esimerkiksi parempi työhyvinvointi, tuloksellisuus, työsuoritus, työteho, resilienssi tai vaihtuvuuden ja työuupumuksen vähentäminen. Tämä ei sulje pois yksilön hyvinvoinnin kasvua, mutta uushenkisen työn fokus on organisaatiossa ja sen päämäärissä.</p> 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72819 Suomalainen magiaperinne kognitiotieteellisestä näkökulmasta 2018-06-26T14:06:06+03:00 Siria Kohonen [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72822 Lectio praecursoria at the University of Eastern Finland 25 November 2017 2018-06-26T14:06:06+03:00 Salli Anttonen [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72823 Problemet med att ”ha roligt”, strävan efter ”att vara nöjd” 2018-06-26T14:06:07+03:00 Jacob Löfgren [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72824 Naurun voima: Muistitietotutkimus huumorin merkityksistä Tikkakosken tehtaan paikallisyhteisössä 2018-06-26T14:06:07+03:00 Niina Naarminen [email protected] 2018-06-19T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72825 Runolaulun poetiikka 2018-06-26T14:06:07+03:00 Jukka Saarinen [email protected] 2018-06-19T14:59:04+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72969 Videopelikokemuksen kansanomaisuus 2018-06-26T14:06:07+03:00 Jukka Vahlo [email protected] 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72970 Vanha puu, vahvat oksat 2018-06-26T14:06:07+03:00 Tuomas Hovi [email protected] 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72971 Järki ja tunteet – Affektiivinen etnologia – Sense and Sensibility – Ethnology of Affect 2018-06-26T14:06:08+03:00 Maija Lundgren [email protected] 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72972 Kymmenen lyhyttä vuotta pitkällä 1800-luvulla 2018-06-26T14:06:08+03:00 Ilona Pikkanen [email protected] 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72974 Elohopeaa kynnyksen alla, kolikoita seinän sisässä 2018-06-26T14:06:08+03:00 Pasi Enges [email protected] <p>Hukantaival, Sonja 2016: ”For a Witch Cannot Cross Such a Threshold!” Building Concealment Traditions in Finland c. 1200–1950.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura. 396 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72976 Aina ajankohtainen, usein vaiettu 2018-06-26T14:06:08+03:00 Tuija Hovi [email protected] <p>Rancken, Jeena 2017. <em>Yliluonnollinen kokemus. Tulkinta, merkitys ja vaikutus</em>.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Tampere: Vastapaino. 371 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72977 Kiellettyä tutkimassa – erikoisten kokemusten äärellä 2018-06-26T14:06:09+03:00 Leila Jylhänkangas [email protected] <p>Honkasalo, Marja-Liisa &amp; Kaarina Koski (toim.) 2017: <em>Mielen rajoilla. Arjen kummat kokemukset</em>.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Helsinki: SKS. 360 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72978 Yhteiskuntatieteiden mielellinen käänne 2018-06-26T14:06:09+03:00 Konsta Kajander [email protected] <p>Gronow, Antti &amp; Tuukka Kaidesoja (toim.) 2017: <em>Ihmismielen sosiaalisuus.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></em>Helsinki: Gaudeamus. 267 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72979 Suullisen ja kirjallisen runouden kerrostumia 2018-06-26T14:06:09+03:00 Kaarina Koski [email protected] <p>Kallio, Kati, Tuomas M. S. Lehtonen, Senni Timonen, Irma-Riitta Järvinen &amp; Ilkka Leskelä 2017: <em>Laulut ja kirjoitukset. Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></em>Helsinki: SKS. 624 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72980 Kerrotun minän moninaisuus 2018-06-26T14:06:09+03:00 Eerika Koskinen-Koivisto [email protected] <p>Hynninen, Anna 2017: <em>Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa</em>.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Turku: Turun yliopisto. 406 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72981 Laivaetnografian lähteillä  2018-06-26T14:06:10+03:00 Jari Ruotsalainen [email protected] <p>Ala-Pöllänen, Anne 2017: <em>Happy Ship? Etnografinen tutkimus suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä suomalaisilla rahtilaivoilla</em>.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys. 223 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72982 Näkymätön vähemmistö: karjalankielisten karjalaisten nykytila Suomessa 2018-06-26T14:06:10+03:00 Eila Stepanova [email protected] <p>Sarhimaa, Anneli 2017: <em>Vaietut ja vaiennetut: Karjalankieliset karjalaiset Suomessa</em>.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Helsinki: SKS. 297 sivua.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/elore/article/view/72983 Suomea kuvaamassa ja aistimassa 2018-06-26T14:06:10+03:00 Sinikka Vakimo [email protected] <p>Mäkiranta, Mari, Ulla Piela &amp; Eija Timonen (toim.) 2017: <em>Näkyväksi sepitetty maa. Näkökulmia Suomen visualisointiin</em>.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Helsinki: SKS.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> 2018-06-20T00:00:00+03:00 ##submission.copyrightStatement##