AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti https://journal.fi/avain <p>Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain<br>Avain - Finsk Tidskrift för Litteraturforskning<br>Avain - The Finnish Review of Literary Studies</p> fi-FI <p><em>Avaimen</em> numerot julkaistaan paperiversion lisäksi myös verkossa. Jättäessään käsikirjoituksen kirjoittajat myöntää luvan myös verkkojulkaisuun ja artikkelin metatietojen rekisteröinnin palveluun. Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla. Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai muokattuna toisaalla, pyydämme mainitsemaan, että se on alun perin julkaistu <em>Avaimessa</em>.</p> <ul> <li><em>Julkaistujen</em> <em>artikkeleiden</em> <em>metadatan</em> <em>käyttölisenssi</em><em> on Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0). </em></li> <li><em>The </em><em>license of the published metadata is Creative Commons CC0 1.0 Universal (CC0 1.0</em><em>).</em></li> <li><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0</a><a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/">/</a></li> </ul> [email protected] (Jari Käkelä) [email protected] (Jani Laatikainen) ti, 03 heinä 2018 16:44:43 +0300 OJS 3.1.0.1 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Sanomisen vaikeus ja välttämättömyys https://journal.fi/avain/article/view/73016 <div class="page" title="Page 3"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Humanistinen tutkimus ja erityisesti kirjallisuudentutkimus ovat aitiopaikalla, kun tarkastellaan muutoksia ihmisten tavoissa hahmottaa suhdettaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja ylipäätään siihen mitä milloinkin kutsutaan ”maailmaksi”. Tällä hetkellä ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, tekoälyn kehittyminen ja tietoisuus internetin vaaroista ja mahdollisuuksista ovat saaneet meidät etsimään vaihtoehtoja ihmiskeskeisille maailmanhahmottamisen tavoille ja etsimään reittejä ymmärtää toisenlaista, ei inhimillistä subjektiutta. Samalla kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus mahdollistavat nyt dramaattisina näyttäytyvien muutosten suhteellistamisen ja niiden taustalla olevien historiallisten jatkumoiden tunnistamisen.</p> </div> </div> </div> Elina Arminen, Anna Logrén ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73016 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Voiko katse raiskata? https://journal.fi/avain/article/view/73017 <p class="western">Artikkelissa tarkastellaan sukupuolittuneen vallan ja seksuaalisen väkivallan käsittelyä Ulli Lustin sarjakuvassa <em>Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä </em>(<em>Heute ist der letzte Tag vom Rest deines Lebens</em>, 2009). Artikkeli selvittää, millaisia välineitä omaelämäkerrallinen sarjakuva tarjoaa feministiselle kritiikille ja identiteettipolitiikalle. Lustin teosta tulkitaan suhteessa feministisen sarjakuvan ja tunnustuskirjallisuuden perinteeseen. Analyysin keskiössä ovat teoksen juonelliset ja visuaaliset motiivit, joiden avulla sukupuolirooleja ja sukupuolten välisiä valtasuhteita tematisoidaan. Lähtökohtana on ymmärrys sarjakuvasta multimodaalisena kertomusmuotona, jossa merkitykset muodostuvat kuvan, sanan ja tilan yhteispelissä.</p> <p class="western">Artikkelissa tarkastellaan ensiksi sitä, miten sukupuolten välisiä valtasuhteita ja seksuaalista väkivaltaa kuvataan. Toiseksi analysoidaan, millaisia muutoksia päähenkilön feministinen herääminen synnyttää kerronnassa. Lopuksi tutkitaan, millä tavoin teos kritisoi sukupuolittuneiden valtarakenteiden taustalla vaikuttavia kulttuurisia käytäntöjä. Artikkeli osoittaa, että sarjakuvailmaisu soveltuu monin tavoin sukupuolittuneen vallankäytön ja seksuaalisen väkivallan havainnoimiseen ja kritisoimiseen.</p> Anna Vuorinne ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73017 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 "Se ei olekaan pieni ihminen, vaan pieni eläin." https://journal.fi/avain/article/view/73018 <p class="western"><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">Artikkeli käsittelee kotimaisessa kirjallisuudessa toistuvaa piirrettä kuvata ihmislapsia toislajisina eläiminä. Artikkeli pohtii eläinkuvausten lukemisen mahdollisuuksia neljässä, keskenään erilaisessa 2000-luvulla julkaistussa teoksessa. Anu Silfverbergin esseekokoelmaa</span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>Äitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">(2013), Rosa Meriläisen ja Simo Frangénin päiväkirjamuotoista teosta </span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>Nollasta ykköseksi</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">(2007) sekä Pauliina Rauhalan romaania </span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>Taivaslaulu</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">(2013) ja Riina Katajavuoren romaania </span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>Lahjat</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">(2004) yhdistää niissä toistuva ihmisvauvojen ja -lasten kuvaaminen monenlaisina eläiminä, susista silkkiuikkuihin ja kolibreista sammakoihin. Perinteinen representaatiokeskeinen tulkintakehys tarjoaa eläinkuvausten lukemiselle selkeän kehikon, joka kuitenkin saattaa jättää eläinkuvauksissa olennaisen ihmiskäsityksen haurauden lukematta keskittyessään toislajisiin eläimiin kuvaajan ja kuvattavan eron symboleina. Posthumanistinen, toislajisten eläinten materiaalisuuteen ja vaikuttavuuteen keskittyvä lukemisen metodi ei myöskään sovellu eläinkuvausten lukemiseen, sillä teoksissa ei todella kuvata konkreettisia, toislajisia eläimiä. Artikkelissa esitetään, että ihmislasten kuvaaminen eläiminä on merkityksellistä tehdessään näkyväksi ihmisyyteen ja sen kriteereihin sisältyvää haurautta ja ongelmallisuutta. Lasten kuvaaminen toislajisina eläiminä on teoksissa keino käsitellä hämmennystä, jonka vauvojen ja lasten ihmisyys ja lajius heistä kirjoittavissa ihmisissä aiheuttavat.</span></span></p> Elli Lehikoinen ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73018 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 "Meren yli, näkyväksi." https://journal.fi/avain/article/view/73019 <p align="left"><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">Artikkeli käsittelee Aino Kallaksen pienoisnovellia ”Meillä on kuollut mukana”, joka sisältyy osaksi novellisarjaa ”Saarenmaalainen intermezzo” (teoksessa </span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>Lähtevien laivojen kaupunki</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">, 1913). Kohdetekstiä ei ole aiemmin käsitelty tutkimuksessa, ”Saarenmaalaista intermezzoakin” vain vähän.</span></span></p> <p align="left">”<span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">Meillä on kuollut mukana” -novellia tarkastellaan artikkelissa kuvauksena nimettömästä, tuntemattomasta työmiehestä ja hänen kipuamisestaan kohti saarelaisyhteisön arvostamaa merenkulkijoiden joukkoa. Tämän sosiaalisen nousun tekee mahdolliseksi miehen odottamaton kuolema merellä: novelli keskittyy kuvaamaan merimatkaa, joka on miehen viimeinen matka niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisesti. Analyysissa tuodaan esiin novellin yhtymäkohtia Kallaksen muuhun tuotantoon sekä niin kutsutun merikirjallisuuden lajiin.</span></span></p> <p align="left"><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">Tarkasteltavaa novellia nimitetään artikkelissa </span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>miniatyyriksi</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">. Nimityksellä korostetaan novellin yhtymäkohtia ajan virolaiseen kirjallisuuteen, jossa </span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>(proosa)miniatuur</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">oli keskeinen uusi laji. Virolainen proosa uudistui 1900-luvun alussa voimakkaasti. Ajanjakso oli etenkin novellin uudistumisen aikaa, ja siihen vaikuttivat kansainväliset kirjallisuus- ja lajiesikuvat. Artikkelissa tuodaan esiin kohdetekstin yhteisiä piirteitä kirjoittamisaikansa virolaisen uudistuvan novellin (etenkin</span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;"><em>miniatuurin</em></span></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><span style="font-size: medium;">) kanssa. Artikkelissa esitetään, että Kallaksen 1910-luvun molemmin puolin ajoittuva taiteellinen murroskausi itse asiassa mukaili ajan virolaisen kirjallisuuden kehityslinjoja.</span></span></p> Silja Vuorikuru ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73019 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Kertoja ja sisäistekijä maailmanrakentajina Jari Tammen Kalevala- muunnelmaromaanissa Kalevan solki https://journal.fi/avain/article/view/73020 <p class="western" lang="fi-FI"><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;">Artikkelissa sovelletaan David Hermanin maailmanrakentamisen kategorioita kertovien tahojen näkökulmasta ja selvitetään, kuinka kertoja ja sisäistekijä niitä käyttävät. Lukijalähtöinen näkökulma on ollut maailmanrakentamisen tutkimuksessa hallitseva siitä asti, kun Herman vuonna 2009 esitteli maailmanrakentamisen kategoriansa. Toiset tutkimussuunnat, kuten mahdollisten maailmojen tutkimus, ovat liittäneet maailmanrakentamisen tekijään. Kertovien tahojen maailmaarakentava potentiaali on jäänyt pitkälti tutkimuksen ulkopuolelle. Tässä artikkelissa kohdeteoksena on Jari Tammen Kalevala-muunnelmaa </span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><em>Kalevan solki</em></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;">, sillä maailmanrakentamisen prosessit on mahdollista tehdä näkyväksi tarkastelemalla </span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;"><em>Kalevalasta</em></span><span style="font-family: 'Times New Roman', serif;">adaptaatioon siirtyneitä aineksia. Artikkelissa tarkastellaan Hermanin kategorioita ja Vera Nünningin niihin tekemiä lisäyksiä käyttäen apuna klassisen narratologian välineitä. Klassista narratologiaa on harvemmin yhdistetty sen paremmin lukija- kuin tekijälähtöiseen maailmanrakentamisen tutkimukseen, sillä se jättää sekä lukijan että tekijän tarkastelun ulkopuolelle. Tässä artikkelissa sisäistekijä toimii kompromissina erilaisten teorioiden välillä, sillä sille on annettavissa kaikki tekijälähtöisten teorioiden tekijälle antamat operaatiot. Yhdistelmä vaatii teoreettisia kompromisseja, mutta riittävästi soveltamalla maailmanrakentamisen lukijalähtöisesti laadituille kategorioille löytyy vastineensa kertojan ja sisäistekijän toiminnasta.</span></p> Elli-Mari Ahola ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73020 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Monimuotoisuudesta ja moniäänisyydestä. https://journal.fi/avain/article/view/73021 <p>Kirjallisuudentutkijain Seuran Itä-Suomen yliopistossa järjestetyssä vuosiseminaarissa teemana oli muutos kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Seminaarin kirjailijavieras Jaakko Yli-Juonikas oli kutsuttu keskustelemaan siitä, millaiset muutokset vaikuttavat tällä hetkellä romaanikirjallisuudessa.</p> <div class="page" title="Page 77"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Yli-Juonikkaan tähänastiseen tuotantoon kuuluu novellikokoelma ja kuusi romaania. Lisäksi hän on yksi proseduraalisen kollektiiviromaani <em>Ihmiskokeiden</em> (2016) kirjoittajista ja toiminut myös kääntäjänä. Yli-Juonikkaan kaunokirjallista tuotantoa leimaavat erilaisten löydettyjen materiaalien ja rekisterien kierrätys, jatkojalostus ja uudelleenkäyttö, kohosteisen ajanmukaiset ja epäajanmukaiset aiheet sekä erilaiset kokeelliset muotoon ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut.</p> </div> </div> </div> Laura Piippo ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73021 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Tove Janssonin tuotannot https://journal.fi/avain/article/view/73022 <div class="page" title="Page 83"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Koneen Säätiön rahoittamassa nelivuotisessa (2018–2021) hankkeessamme lähestytään Tove Janssonia monialaisena tekijänä: lasten- ja nuortenkirjailijana, aikuistenkirjailijana, sarjakuvapiirtäjänä, kuvittajana ja kuvataiteilijana. Kyse on tuotannoista, monikossa. Meitä mietityttävät niin niiden&nbsp;omaleimaisuudet kuin niitä yhdistävät piirteet.</p> </div> </div> </div> Jussi Ojajärvi ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73022 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Neiti Etsivä ja väärennettyjen kirjojen arvoitus https://journal.fi/avain/article/view/73023 <div class="page" title="Page 87"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Sanna Nyqvist ja Outi Oja, <em>Kirjalliset väärennökset. Huijauksia, plagiaatteja ja luovia lainauksia</em>. Helsinki, Gaudeamus 2018, 381 s.</p> </div> </div> </div> Hanna Samola ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73023 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Narratiivin ontologia ja differentiaalinen narratologia https://journal.fi/avain/article/view/73024 <div class="page" title="Page 90"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Ridvan Askin, <em>Narrative and Becoming</em>. Edinburgh, Edinburgh University Press 2016, 213 s.</p> </div> </div> </div> Kaisa Kurikka ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73024 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300 Kirjallisuuden ytimessä on ”ehkä” https://journal.fi/avain/article/view/73025 <div class="page" title="Page 93"> <div class="layoutArea"> <div class="column"> <p>Laura Karttunen, <em>The Hypothetical in Literature. Emotion and Emplotmen</em>t. Tampere,University of Tampere, 2015, 235s.</p> </div> </div> </div> Samuli Hägg ##submission.copyrightStatement## https://journal.fi/avain/article/view/73025 ti, 26 kesä 2018 00:00:00 +0300