Ainedidaktiikka https://journal.fi/ainedidaktiikka <p>Ainedidaktiikka-lehdessä julkaistaan&nbsp; tutkimuksia, joissa tarkastellaan eri tiedonalojen opettamista, opiskelua ja oppimista sekä tiedonalojen luonnetta kaikilla opetuksen ja kasvatuksen tasoilla. Lehti on avoin erilaisille teoreettisille näkemyksille ja metodologisille ratkaisuille. Ainedidaktiikka ymmärretään lehdessä laajasti ja monitieteisesti.</p> Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry. fi-FI Ainedidaktiikka 2489-5636 Ainedidaktiikka ylittää oppiainerajat https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/71154 Kalle Juuti Seija Kairavuori Arto Kallioniemi ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-06-13 2018-06-13 2 1 1 1 Teknologiakasvatuksen haasteet ja mahdollisuudet automaatioteknologian oppimisympäristössä https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/60823 <p><em>Tutkimuksessa analysoidaan käsityön aineenopettaja opiskelijoiden (N=30) portfolioita (N=11) koskien oppilaille toteutettuja teknologiakasvatuksen työpajoja. Tutkimuskysymys on: Mitä mahdollisuuksia ja haasteita käsityön aineenopettajaopiskelijat näkevät teknologiakasvatuksen toteuttamisessa perusopetuksessa. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin saadut tulokset painottavat opettajan oman teknologian osaamisen tärkeyttä opettajan järjestäessä oppilaille mielekkäitä teknologian oppimisen mahdollisuuksia. Toiminta konkreetissa oppimisympäristössä innostaa oppilaita sukupuolesta riippumatta teknologisten ratkaisujen toteuttamisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa&nbsp;sekä perusopetuksen opetussuunnitelman ja oppilaille tasa-arvoisesti teknologiaa esille tuovien oppimistilanteiden kehittämisen pohjana.</em></p> Eila Lindfors Matti Pirttimaa ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-03-02 2018-03-02 2 1 2 19 10.23988/ad.60823 Tiedeopetuksen muuttuvat tavoitteet https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/69250 <p>Luonnontieteiden kouluopetuksen tavoitteita on jo pitkään laajennettu tieteellisen sisältötiedon ulkopuolelle. Perinteisen sisältötietopainotuksen sijaan on alettu korostaa luonnontieteellistä lukutaitoa (engl. scientific literacy), jonka tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia osallistua tieteeseen ja teknologiaan liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon henkilökohtaisissa, yhteiskunnallisissa ja globaaleissa kysymyksissä. Suomen tuoreen opetussuunnitelmauudistuksen painotukset ja ilmiöpohjaisuus ovat osa tätä maailmanlaajuista kehitystä. Tässä artikkelissa esitämme, että luonnontieteellisen lukutaidon opettamiseen ja ilmiöoppimiseen liittyy ratkaisemattomia jännitteitä. Vaikka nykyisissä tavoitteissa korostuu opetuksen relevanssi oppijan ja yhteiskunnan kannalta, sisältötieto määritellään edelleen pitkälti oppiainelähtöisen autenttisuuden näkökulmasta. Me argumentoimme, että opetusmenetelmien ja kontekstien lisäksi myös sisältötieto on uudelleenmääriteltävä muuttuneiden tavoitteiden mukaiseksi.</p> <p>The goals of science education expand beyond traditional scientific content knowledge. S<em>cientific literacy</em> has become an important goal, offering students knowledge and skills to engage in public discussion and decision making in personal, societal and global issues related to science and technology. The recent changes in Finnish Core Curricula towards phenomenon-based learning represent these global trends in science education. In this paper, we argue that there are unresolved tensions in the the pursuit for scientific literacy and phenomenon-based learning. While the current aims of science education emphasize relevance for the student and the society, content knowledge is still defined on the basis of disciplinary authenticity. We argue that in addition to the teaching methods and contexts also content knowledge needs to be redefined to reflect the changing goals of science education.</p> Tommi Kokkonen Antti Laherto ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-06-12 2018-06-12 2 1 20 38 10.23988/ad.69250 Monilukutaitoa monitaiteisesti https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/66551 <p>Perusopetuksen uudistetun opetussuunnitelman (POPS, 2014) yksi laaja-alaiseen osaamiseen liittyvä tavoite on monilukutaidon kehittäminen, jolla tähdätään siihen, että oppilaat kykenevät tuottamaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä eri tavoilla. Lukutaitotutkimuksessa asiaan viitataan puhumalla erilaisista modaliteeteista, tavoista ja keinoista kommunikoida ja representoida sisältöjä esimerkiksi visuaalisesti, kinestiteettisesti, auditiivisesti, numeraalisesti sekä modaliteettien yhdistelmiä käyttämällä (monimodaalisuus, multimodaalisuus).</p> <p>Tässä artikkelissa tarkastelemme perusopetuksen yhdeksännellä luokalla toteutettua musiikin ja tanssin opetuskokonaisuutta monilukutaidon kehittymisen tukemisen näkökulmasta. Tavoitteenamme on ymmärtää, miten monilukutaito ilmenee ja miten sitä voidaan tukea oppiaineissa, joiden perusta on moniaistisuudessa, itseilmaisussa ja kehollisuudessa.</p> <p>Selvitämme tapaustutkimuksen keinoin, millaisia monilukutaidon – erityisesti monimodaalisen lukutaidon – ilmentymisen ja kehittymisen tukemisen kannalta relevantteja merkityksiä yläkoulun oppilaat tuottavat tanssikoreografian luomisprosessissa tekijänä ja katsojana, sekä miten he reflektiivisesti analysoivat havaitsemiaan merkityksiä.</p> Mirja Karjalainen-Väkevä Sara Sintonen ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-06-12 2018-06-12 2 1 39 58 10.23988/ad.66551 Kielitietoisuutta kielentämällä – kieliopin tehtävätyyppien kehittäminen https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/68750 <p><strong>Tiivistelmä</strong></p> <p>Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS2014) mainitaan tavoitteeksi, että oppilaan kielitietoisuus vahvistuu, oppilas innostuisi tutkimaan kieltä ja sen variantteja ja että oppilas harjaantuisi käyttämään käsitteitä, joilla kielestä voidaan puhua. Kielitiedon opetuksesta on kuitenkin esitetty varsin vähän konkreettisia pedagogisia menetelmiä. Tämän opetuksenkehittämistutkimuksen tavoitteena on luokitella ja kehittää kielitiedon tehtäviä soveltaen Krathwohlin (2002) tavoitetaksonomia-ajattelua siten, että ensimmäisen tason tavoitteena on käsitteiden muistaminen, toisen tason käsitteiden ymmärtäminen ja käyttäminen suppeissa tehtävissä, kolmannen käsitteiden välisten suhteinen ymmärtäminen ja neljännen tason tavoitteena on käsitteiden soveltaminen tekstin analyysissä. Lisäksi mallissa sovelletaan kielentämistä pedagogisena menetelmänä. Esittelemämme tehtävätyypit voidaan luokitella tunnistamis-, tuottamis-, suhteuttamis- ja analyysitehtäviin sekä ilmiöön kohdistuviin tutkivan oppimisen tehtäviin.</p> <p><strong>Avainsanat:</strong> kielitietoisuus, kielioppi, opetusmenetelmät, tehtävätyypit</p> Kaisu Rättyä Pirjo Kulju ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-06-12 2018-06-12 2 1 59 74 10.23988/ad.68750 Paluu pedagogisen sisältötiedon äärelle https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/71145 Kaisu Rättyä ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-06-12 2018-06-12 2 1 75 78 Ympäristö ylittää oppiainerajat https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/71144 Essi Aarnio-Linnanvuori ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0 2018-06-12 2018-06-12 2 1 79 84