Vuõssmõs vuâra Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi historiast Lääʹddjânnam sääʹmǩiõlljuâǥǥtõs norrõõđi õõutsââjest Ruõšš beäʹlnn vuässlain ǩiõttʼtõõllâd nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõllmäätt. Vaarvuâlaž sääʹmǩiõl mainstet pâi Lääʹddjânnmest da Ruõššjânnmest âʹnnjõsääiʹj. Zoja Nosova Pâʹjj-Tuållmest maatkši Aanra nuõrttsääʹmǩiõlljuâǥǥtõõzz sååbbar diõtt.
Lapin poliisi järjesti maanantaina ja tiistaina huumeratsian Inarissa yhdessä Tullin kanssa. Kaikkiaan kahdeksastatoista ihmisestä tehtiin rikosilmoitus.
Koltansaame on vaarassa kadota Venäjällä. Norjassa kieli on jo kuollut, Suomessa puhujia on noin 300 ja Venäjällä arviolta 20-30. Koltankieli ei siirry enää nuorille Venäjällä, kertoo saamelainen Zoja Nosova. Inarilaisen Tiina Sanila-Aikion mielestä Suomen koltankielisten tulisikin nyt tukea sisaria Venäjällä ja Norjassa.
Sámi oahpahusguovddáža sámemusihkkaskuvlejumi ja medialinjá ovttasbarggus dahkkon musihkkafilmmaid vuosttaseahket álgá Sajosis gaskavahku diibmu 18. Musihkkafilmmaid čájeheami lassin musihkkaoahppit maid čuojahit ja lávlot.
Arahat-hankkeen tavoitteena on saada kolmessa vuodessa tutkimustuloksia siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin, hyvinvointiin ja terveyteen. Hanke kokoaa tuloksista tietopankin ja työkalun saamelaisyhteisön ja viranomaisten käyttöön.
Koska Kautokeinon seurakuntaneuvosto Norjan puolella on päättänyt kieltää samaa sukupuolta olevien avioitumisen kirkoissaan, on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Sápmi Pride -festivaali päättänyt siirtää tämänvuotisen tapahtuman protestina Inarista juurikin Kautokeinoon.
Guovdageainnu searvegotteráđđi lea mearridan, ahte eai suova homofiillaid náitalit iežaset girkus. Maiddái gielddabáhppa lea medias cealkán, ahte homofiliija lea dakkár, mas sáhttá beassat eret. Dál Sápmi Pride lea mearridan proteastan sirdit dán jagi doaluid Anáris Guovdageidnui.
Sámedáiddárat Matti Aikio, Tomas Colbengtson, Aage Gaup, Carola Grahn, Jenni Laiti, Joar Nango, Outi Pieski ja Ingunn Utsi duddjojit birasdáidaga logi beaivve Art Ii Biennála -dáhpáhusas Ii-gielddas Suomas. Art Ii Biennála -čájáhus lea álbmogii oaidninláhkai geassemánu 12. beaivve rájes gitta borgemánu 21. beaivve rádjai.
Inarin Sevettijärvellä on palanut noin 30 neliön hirsimökki maan tasalle. Palossa Sevettijärventiellä ei tullut henkilövahinkoja.
Ođđ puõlvvõõǥǥ leuʹddjeei âʹnne konseeʹrt Heʹlssen-peeiʹv ääiʹj 12. ǩieʹssmannu Lapinlahden Lähde-nõmmmsaž pääiʹǩest. Anna Lumisalmi da Hanna-Maaria Kiprianoff leuʹddje da suäna suõmmsiõrrin lie Marko Jouste, Ari Isotalo da Pessi Jouste.
Čájáhusas leat ovdan Marketta Nilsena ođđasamos illustrašuvdnagovat, maid son lea dahkan Jávrri-Juhán Niillas, Niilo Aikio Niga-noveallačoakkáldahkii. Govain oidno čuovgga molsašeapmi sierra jagiáiggiid.
Uusi kalastuslaki on aiheuttanut sekavan tilanteen Ylä-Lapissa. Metsähallitus on myöntänyt paikallisille entiseen tapaan ilmaisia lupia Näätämöjoelle ja Tenon sivujokiin, vaikka laki ei sitä enää salli.
Mannan vahkkus ledje Gáregasnjárgga kapeallas SámiSoster-searvvi Muittohallan-prošeavtta ordnen giđđadoalut vuoras olbmuide. Kapellii ledje čoahkkanan vuorrasat iešguđetguovlluin Sámis. Deháleamos oassi doaluin lei deaivat nubbi nuppi ja ságastallat.
Norjan Koutokeinon nimismies Klemet Klemetsen haluaisi paikkakunnalle saamelaisen poliisikoulun, kertoo NRK Sápmi. Klemetsenin mielestä saamenkielisiä poliiseja on liian vähän ja hän ehdottaakin, että saamelainen poliisikoulu tulisi osaksi Saamelaista Korkeakoulua.
Boazobargiid buresveadjinvahkkoloahppa Levis ii ollášuva. Sámi Soster galggai ordnet sámi boazobargiide buresveadjin vahkkoloahpa 10.-12.6.2016, muhto mearreáigái eai boahtán doarvái olu almmuheamit.
Guovdageainnu leansmánne Klemet Klemetsen dáhttu sámi bolesoahppu lágiduvvot lávdaduvvon oahpahussan Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus. Sivvan lea go bolesis váilot sámegielat bargit, dadjá Klemetsen NRK Sápmái.
Anára badjedási oahppit, Gárasavvona skuvlla oahppit ja Ohcejoga skuvlla oahppit oassálaste mannan vahkuloahpa riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhussii Vaasas. Buot sámejoavkkut bálkkašuvvojedje 500 ja 1000 euro stipeanddaiguin.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloittaa Kapsajoen uuden sillan rakentamistyöt kesäkuussa ja uusi silta avataan liikenteelle marraskuussa. Rakentamisen aikana liikenne ohjataan kiertotielle Hanhimaasta Lintulan kautta Pokkaan.
.jpg)
Metsähallituksen uusi hakupalvelu auttaa löytämään jokikalastuskohteet, joihin suuntaa vuosittain 70 000 kalastajaa.
Meahciráđđehusa luonddubálvalusat lea vuovdán Leammi luonddustobu leammilaš Paltto Elämysretket -turismafitnodahkii. Gávppis boahtán sisaboađut geavahuvvojit Suoma stuorámus álbmotmeahci, Leammi, bálvalusaid ovddideapmái.
Metsähallituksen luontopalvelut on myynyt Lemmenjoen luontotuvan lemmenjokiselle Paltto Elämysretket -matkailupalveluyritykselle. Kaupasta saatavat tulot käytetään Suomen suurimman kansallispuiston, Lemmenjoen, palvelujen kehittämiseen.
Dán jagi Kalohttaakademiija čoahkkana Suomas, Norggas ja Ruoššas. Odne maŋŋebárgga Kalohttaakademiija deaivvada Anáris.
99930 Sevettijärvi -niminen postikorttinäyttely hakee vauhtia Helen-sähköyhtiön ja Bassoradion yhteiseltä kesätapahtumakampanjalta. Postikorttinäyttelyä rakentaa Helsingissä asuva kolttasaamelainen aktiivi Mari Korpimäki, joka aloitti helmikuussa 2016 postikorttikampanjan Sevettijärvelle kylän postitoiminnan tukemiseksi.
Yle Sámi hoavda lea Amerihkas USA olgoministeriija guossin. Golmma vahku tuvrra temá lea Amerihka máŋggakultuvrralaš servodat.
Eanodaga ja Muoná searvegottiid oktasaš girkohearrá virgi lea dál ohcanlahkái. Loahpalaččat girkohearrá válljejuvvo válgga bokte.
Oulu universitehta lea álggaheamen buot áiggiid stuorámus sámedutkamuša sápmelaččaid boahtteáiggis dálkkádatrievdama oktavuođas. Ulbmilin lea dutkat, mo dálkkádatrievdan váikkuha sápmelaččaide áigodagas 1950-2050. Dutkamuš vuođđuduvvá sámi servoša dárbbuide.
Govvadáidaga čájáhusveahkkeruhtalávdegoddi lea juohkán dán jagáš doarjagiid 120 dáiddárii. Okta sis lea ohcejohkalaš Outi Pieski.
Árktalaš mielladuovdagat -govvačájáhus lea gaskavahkku rájes oaidninlahkái Heahtás, Duottar-Sámi luondduguovddážis. Čájáhusa temán leat govat luonddus ja olbmuin Sámis, Alaskas ja Svalbárddas.
Sosiálademokráhtalaš Nuoraid nappo Demáranuoraid lihttočoahkkin válljii mannan vahkoloahpa ođđa lihttoráđđehusa ja seammás maiddái ođđa ságadoalli. Demáranuoraid ságadoallin válljejuvvui 25-jahkásaš Mikkel Näkkäläjärvi, eret Anáris.
Taiteilijakaksikko Inger-Mari Aikio ja Niillas Holmberg haluavat kannustaa nuoria jatkamaan saamen kielen parissa ja jakavat stipendejä saamen kielen opiskelijoille nyt, kun Saamelaiskäräjät ei säästösyistä stipendejä jaa.
Čuojat Juoigga Livđuu Leud´de! - skuvlejupmi álgá Ohcejogas fas boahtte čavčča. Kurssas lea ain sadji moatte olbmui, muitalit Sámi oahpahusguovddážis.
Sámediggi ii dán giđa suitte juohkit sámegiela stipeanddaid, go dat gártá seastit Suoma heajos ekonomiijadili geažil. Dan dihte dáiddárguoktá Inger-Mari Aikio ja Niillas Holmberg hálideaba juohkit stipeanddaid ja ná movttiidahttit nuoraid lohkat sámegiela.
Idästä Suomeen levinnyt taigapunkki on jo päälaji Meri-Lapin ja Oulun punkkihavainnoissa, käy ilmi Turun yliopiston viime kesänä tekemästä kartoituksesta. Luotettavien punkkihavaintojen raja ei ole kuitenkaan siirtynyt Rovaniemeltä pohjoisemmaksi. Taigapunkin rinnalla Pohjois-Suomessa tavataan edelleen tuttua puutiaista, kertoo Turun yliopiston biologian jatko-opiskelija Maija Laaksonen.
Demarinuorten uusi puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toivoo, että Jutta Urpilainen alkaisi tavoitella SDP:n presidenttiehdokkuutta. Näkkäläjärvi otti asiaan kantaa linjapuheessaan Tampereella sunnuntaina.
Rovaniemeläinen Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten uusi puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään lauantaina Tampereella Demarinuorten liittokokouksessa.
Ihmiset tuntevat Klemetti Näkkäläjärven parhaiten saamelaispolitiikan entisenä kärkimiehenä, johtihan hän käräjiä kaksi kautta. Mies on kuitenkin myös tutkija ja keskittyykin nyt sataprosenttisesti tähän maailmaan uudessa työssään arktisten alkuperäiskansojen tutkimuksen tutkijatohtorina.
Olbmot dovdet Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi buoremusat Sámedikki ovddeš ságajođiheaddjin, muhto son lea maid dutki. Näkkäläjärvi dutká dál ođđa barggustis Lappi universitehtas earret eará sámekultuvrra ja dálkkádatrievdama.
Ensi maanantaista lähtien Yle Sápmin aamuradiolähetykset jäävät pois ja tilalla kuullaan keskipäivästä eteenpäin kaksituntinen Geasseradio-lähetys (su. Kesäradio). Kesäaika jatkuu 21.8. saakka.
Boahtte vuossárgga rájes Yle Sámi iđitradiosáddagat báhcet eret ja daid sajis gullogoahtá gaskabeaivvis ovddosguvlui Geasseradio-nammasaš, guovtte diimmu prográmma. Geasseradio sáddejuvvo juohke árgabeaivve diibmu 12.10-14.00.
Bloggas Sámemusea bargit ovdanbuktet museabarggu, mii sáhttá leat muhtin muddui čihkosis iige oidno čájáhusgussiide. Ulbmilin lea, ahte musea máŋggabealát doaibma ja áidnalunddot bargu šaddá oahpisin olbmuide.
Suoma musealihtu stivra lea mieđihan Kauko Räsänen plánen Suoma musealihtu 50 jagi ávvumedálja sámemusea ovddeš hoavda Tarmo Jomppanenii ja doseanta Marja-Liisa Rönkköi ánssolaš museabarggus. Medáljat geigejuvvojedje sudnuide Museabálkkašangálas duorastaga Anáris.
Suomen museoliiton hallitus on myöntänyt Kauko Räsäsen suunnitteleman Suomen museoliiton 50-vuotisjuhlamitalin saamelaismuseon entiselle johtajalle Tarmo Jomppaselle ja dosentti Marja-Liisa Rönkölle. Mitalit luovutettiin Museopalkintogaalassa torstaina Inarissa.
Anára badjedási oahppit, Gárasavvona skuvlla oahppit ja Ohcejoga skuvlla oahppit oassálastet dán vahkuloahpa riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhussii Vaasas. Nuorat dollejedje Vaasai linnjebiillain duorastateahkes. Sihke oahppi ja oahpaheaddji vulggiiga mátkái gealdagasas.
Rovaniemen lentoaseman kiitotien remontti keskeyttää postilennot noin kuukaudeksi. Postin mukaan tämä hidastaa postinkulkua Lapissa.
Odne bearjadaga lea manjemuš beaivi almmuhit iežas mielde sámi boazobargiid buresveadjinvahkkolohppii Levii. SámiSoster ordne virkosmahttin- ja válaštallanvahkkoloahpa geassemánu 10.-12. beaivve.
Bálgosiid Ovttastusa ja sámi boazodoalliid mielde miehtá boazodoalloguovllu miesit eai leat seammá olu go diibmá.
Kuusamolainen Sulo Karjalainen hoitaa kuutta karhuaan kuten lapsiaan. Karhujen kanssa ei pärjää, jos ei saa luottamusta, Karjalainen tietää. Hänellä on myös neuvot siihen, kuinka toimia, jos karhu tulee vastaan.
Vuođđosuopmelaččaid europarlameanttalahttu Jussi Halla-aho ii leat fuopmášan vaššiságastallamiid sápmelaččaid vuostá. Su mielas Suomas eai leat váššiságat eanetgo earáge Eurohpá riikkain, muhto dál dat leat badjánan sisafárrema oktavuođas. Interneahtta ja sosiálamedia addet vejolašvuođaid dadjat maid beare, maid ii muđuid jitnosit dajašii, lohká Halla-aho.
Kouvolassa muotoilua opiskeleva inarinsaamelainen Stefanie Sarre on kesän työharjoittelussa Sámi Duodji -käsityöliikkeessä Inarissa. Sarren työnkuvaan kuuluu muun muassa saamenpukujen ompelu.
Juoigandáhpáhus, mas Wimme galggai oahpahit koarralávluid juoigat Turkus, lea šluhttejuvvon buohccivuođa geažil
Turkulaš koarra Tuomiokirkon nuorisokuoro TCYC (Turku duopmogirku nuoraidkoarra) lea bovden Wimme Saari Turkui oahpahit juoigama, danin go koarra boahtá fargga Lappii turneai, ja háliida oahpásnuvvat lappilaš ja sápmelaš musihkkaárbevirrui. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.
12.10 Yle Sámi Geasseradio
13.00, 14.00 ja 15.00 Yle Ođđasat Sápmi
16.00-17.00 Ruoŧa Sámi Radio prográmma
17.00-18.30 NRK Sámi prográmma
Geasseguossi vuossárgga dbm 14.03-15.00 ja nuppádassii bearjadaga diibmu 15.03-16.00
Rohkos vuossárgga dbm 15.30-16.00
Musihkkaboddu vuossárgga dbm 15.03-15.30 ja bearjadaga dbm 14.30-15.00
Tv:s Yle Ođđasat ja Ođđasat geassebottus 27.6.-21.8.2015
Yle Sápmi, Menesjärventie 2, 99870 Anár – Inari, [email protected].
Hoavda/Päällikkö Pirita Näkkäläjärvi +358 40 3577 006 (luomus 13.5.–10.6.2016).
Vástideaddji buvttadeaddji/Vastaava tuottaja Aletta Lakkala +358 40 829 5187 (hoavdan 13.5.–10.6.2016).
Tv-hoavda/sisältövastaava Kaisa Aikio +358 40 541 2186.
Teknihkalaš buvttadeaddji/Tekninen tuottaja Eljas Niskanen +358 40 531 5558.
MÁHCAHAT – PALAUTE (Facebook-chat bokte midjiide oažžu hui jođánit oktavuođa)
Yle Ođđasat, Ođđasat, Yle Ođđasat radios
Sohkaršohkka, Buorre idit Sápmi, Beaivvi ságat, Anarâš saavah, Anaras vuärkkä, Nuõrttsäämas, Jiönnäitt, Rohkos ja musihkka
Yle Sápmi somes: Facebook, Twitter, Instagram, Vimeo, Snapchat: ylesapmi
Unna Junná Yle TV2 7.45 ja Yle Fem 8.15 Sotnabeaivve Pâ'sspeei'v Pasepeeivi Sunnuntaina.
Sara ja Rölli oahpahallaba ođđa dáidduid. Lávlut Heliin: Piäkäst lii ucca pennakas. Meahcis lea somá: Nuohttun. Mii mus boahtá go stuorun: Maia.
Unna Junná Yle Areenas mánotbaji.
Yle Sámi Radio musihkkabottuid sáhttá guldalit dušše radios ja interneahttaradios. Juohke vuossárgga 15.03–15.30 ja bearjadaga 14.30–15.00.
Ođđasamos lasihuvvon musihkka:
Ravggon: Mantra
Kitok: Dunkel ung same
Nils Noa: Nu duohta (feat. Mari Boine)
Yle Ođđasat árgabeivviid diibmu 15.15 Yle TV1:žis ja Yle Areenas!
Yle Ođđasat -sátta oažžu ođđa hámi
Ođđasat árgabeivviid diibmu 20.45 Yle Fem -kanálas ja Yle Areenas!
Ruoŧa sámeradio ođđa lullisámegielat talk show Steinfjell & Steinfjell gullo maid Suoma bealde, daningo Yle Sámi Radio sádde juohke árgabeaivve diibmu 16.00–17.00 Ruoŧa sámeradio sáddagiid. Steinfjell & Steinfjell gullo juohke bearjadaga. Interneahttaradioi dás!
Yle Sámi vuoiŋŋalaš prográmma vuossárgga diibmu 15.30–16.00.
Taan kiiđâ kuullâp Kuobžâ-Saammâl Saammâl saavâid Yle Säämist!
1. ”Tego Rekola Maati spejâlistem”
1/2: Vuođđoláhkaváljagoddi Anáris cuoŋománus 2016 / Perustuslakivaliokunta Inarissa huhtikuussa 2016 (Vimeo-bálvalus)
2/2: Vuođđoláhkaváljagoddi Anáris cuoŋománus 2016 / Perustuslakivaliokunta Inarissa huhtikuussa 2016 (Vimeo-bálvalus)
Sámediggi ii dán giđa suitte juohkit sámegiela stipeanddaid, go dat gártá seastit Suoma heajos ekonomiijadili geažil. Dan dihte dáiddárguoktá Inger-Mari Aikio ja Niillas Holmberg hálideaba juohkit stipeanddaid ja ná movttiidahttit nuoraid lohkat sámegiela.
Anára Sámi oahpahusguovddáža ja Guovdageainnu Sámi boazodoalloskuvlla boazodoallooahppit deaivvadit dál jo goalmmát geardde jagi siste. Dán vuoro nuorat leat dollen mearariikii, gos gullet earret eará dálkkádatrievdama váikkuhusain siiddaid johtimii Norgga bealde.
Yle Sámi hoavda lea Amerihkas USA olgoministeriija guossin. Golmma vahku tuvrra temá lea Amerihka máŋggakultuvrralaš servodat.
Vuođđosuopmelaččaid europarlameanttalahttu Jussi Halla-aho ii leat fuopmášan vaššiságastallamiid sápmelaččaid vuostá. Su mielas Suomas eai leat váššiságat eanetgo earáge Eurohpá riikkain, muhto dál dat leat badjánan sisafárrema oktavuođas. Interneahtta ja sosiálamedia addet vejolašvuođaid dadjat maid beare, maid ii muđuid jitnosit dajašii, lohká Halla-aho.
Anára badjedási oahppit, Gárasavvona skuvlla oahppit ja Ohcejoga skuvlla oahppit oassálastet dán vahkuloahpa riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhussii Vaasas. Nuorat dollejedje Vaasai linnjebiillain duorastateahkes. Sihke oahppi ja oahpaheaddji vulggiiga mátkái gealdagasas.
